Suomen sote-leikkausten vaikutuksista kiistellään, asiantuntijat tukevat pääosin Virran arviota

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sote-leikkausten vaikutukset kiistassa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

28.04.2026

Suomen sote-leikkausten vaikutuksista kiistellään, asiantuntijat tukevat pääosin Virran arviota — Sote-leikkaukset herättävät kiistaa

Hallituspuolueiden ja opposition välinen kiista sosiaali- ja terveysleikkausten kohdentumisesta nousee uudelleen esiin A-Studion kärjekkään väittelyn jälkeen. Asiantuntija-arvioiden mukaan leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset rasittavat etenkin pienituloisia, paljon sairastavia ja työelämän ulkopuolella olevia.

Kohokohdat

Asiantuntijat vahvistavat, että hallituksen sote-leikkaukset ja maksukorotukset kohdistuvat suhteessa enemmän pienituloisiin ja sairaimpiin, eivätkä hyödytä maksukykyisimpiä.
Pienituloisimpien kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenevät sosiaaliturvamuutosten myötä, kun taas suurempituloisilla tulot kasvavat, selviää sosiaali- ja terveysministeriön arviosta.
Sote-järjestöjen valtionavustukset laskevat 190 miljoonalla eurolla tällä vaalikaudella, ja osa kriisi- ja vertaistukipalveluista on jo supistunut tai päättynyt.

Asiantuntija-arviot leikkausten kohdentumisesta

YLE:n tarkistuksen mukaan vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran väite siitä, että hallituksen leikkaukset osuvat köyhimpiin ja sairaimpiin, pitää asiantuntijoiden mukaan paikkansa, kun taas sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin näkemys asiakasmaksujen kohdentumisesta maksukykyisimpiin ei saa tukea arvioista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Jussi Tervolan mukaan hallitus vähentää julkisia menoja etuusleikkauksilla, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisimpiin kotitalouksiin. Hänen mukaansa monet etuudet, joita myös suurituloiset saavat, kuten eläkkeet ja lapsilisät, jäävät leikkausten ulkopuolelle, samalla kun sote-asiakasmaksuja on korotettu ja niiden korotuksia suunnitellaan lisää etenkin eläkeläisiä ja paljon sairastavia koskien.

SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukkaan mukaan sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa 2025 julkaisema arvio sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista osoittaa, että muutokset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Arvion mukaan pienituloisimpien käytettävissä olevat tulot vähenevät, kun taas ylemmissä tulodesiileissä tulot kasvavat.

Asiakasmaksut ja järjestöleikkaukset kiristävät painetta

Tervolan mukaan tasasuuruiset asiakasmaksujen korotukset rasittavat suhteellisesti enemmän pienituloisia, erityisesti perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon palveluja käyttävät muita enemmän työelämän ulkopuolella olevat, eläkeläiset ja työttömät, minkä vuoksi korotukset eivät jakaudu tasaisesti koko väestöön.

Kun maksut suhteutetaan kotitalouksien tuloihin, maksurasitus kasvaa pienituloisilla selvemmin kuin suurituloisilla. Tervolan mukaan myös keskimääräinen maksukorotus euroissa on ollut suurempi pienituloisissa kotitalouksissa, eikä valtaosalla hyvinvointialueista voi käytännössä hakea maksujen alentamista tai poistamista laajasti.

Järjestöleikkausten vaikutuksista asiantuntijat ovat osin eri linjoilla. STEAn johtaja Hanna Heinonen arvioi, että leikkaukset ovat tähän mennessä painottuneet hallintoon, päällekkäiseen vaikuttamistyöhön ja toimintoihin, jotka eivät kuulu kansalaisjärjestötoiminnan ytimeen, kun taas tarpeelliseen kohtaavaan työhön ei hänen mukaansa ole kohdistunut merkittäviä leikkauksia.

SOSTEn mukaan kokonaisleikkausten mittakaava tekee kuitenkin väistämättömäksi sen, että myös kohtaava toiminta kärsii. Kiukkaan mukaan sote-järjestöjen valtionavustuksia leikataan tämän vaalikauden aikana 190 miljoonalla eurolla, eli lähes puolet vuoden 2024 tasosta, ja jo nyt osa chat-, kriisipuhelin-, vertais- ja kohtaamispaikkapalveluista on supistunut tai päättynyt.

Aiemmassa jutussamme tarkastelimme hallituksen kehysriihessä päättämiä sote-säästöjä, joihin kuuluu terveyskeskusmaksujen korotuksia sekä STEA-rahoituksen ja järjestöavustusten leikkauksia. Kerroimme, että rahoituksen lasku voi heikentää järjestöjen kykyä ylläpitää arjen tukipalveluja ja lisätä pidemmällä aikavälillä painetta palvelujärjestelmään, etenkin jos hyvinvointialueiden kompensaatiot eivät riitä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?