Suomen työsopimuslain määräaikaismuutokset kohtaavat yhä opposition vastustusta
Eduskunnassa käsiteltävä työsopimuslain muutos etenee tarkistetussa muodossa, mutta oppositiopuolueet katsovat sen säilyttävän työmarkkinoille haitallisia vaikutuksia. Kiistan ytimessä ovat määräaikaisten sopimusten perusteiden väljentäminen, takaisinottovelvollisuuden keventäminen sekä huoli raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymisestä.
Kohokohdat
- Hallitus muuttaa esitystään: perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia voi jatkossa tehdä vuoden aikana vain yhden aiemman kolmen sijaan.
- Takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä ja lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään.
- Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat lakiesitystä ja jättivät kaksi eriävää mielipidettä työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön.
Lakiesityksen muutokset ja valiokuntakäsittely
Ylen mukaan oppositiopuolueet jättävät kaksi eriävää mielipidettä työ- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona valmistuneeseen mietintöön, vaikka työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty muutoksia hallituksen esitykseen.Hallitus esittää työsopimuslakiin muutosta, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä enintään vuoden ajaksi ilman nykylaissa vaadittua perusteltua syytä. Voimakkaan kritiikin jälkeen työministeri Matias Marttinen taipuu muuttamaan alkuperäistä esitystä, ja keskeisin tarkistus on se, että perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia saisi vuoden sisällä solmia vain yhden aiemmin esitetyn kolmen sijaan.
Lisäksi hallitus esittää, että takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä. Samalla lomautusilmoitusaika lyhenisi 14 päivästä seitsemään päivään.
Vaikutukset työmarkkinoille ja yrityksille
Ammattiliitot vastustavat lakimuutosta jyrkästi ja arvioivat, että se lisää raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä Suomessa. Opposition mukaan esitykseen tehdyt rajalliset muutokset eivät muuta olennaisesti sen kielteisiä seurauksia työntekijöiden asemalle.SDP, vasemmistoliitto ja vihreät vastustavat myös takaisinottovelvoitteen muutosta, jonka pelätään johtavan epäselviin tilanteisiin työpaikoilla. Hallitus puolestaan perustelee uudistusta sillä, että sen tavoitteena on parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä.
Aiemmassa jutussamme Valmetin muutosneuvotteluista kerroimme yhtiön varautuvan Suomessa alle 90 päivän määräaikaisiin lomautuksiin, joiden piirissä on enintään 2 400 työntekijää useilla paikkakunnilla. Valmet perusteli sopeutustarvetta heikentyneellä kysynnällä, projektien siirtymisillä sekä biomateriaalimarkkinoiden pehmeällä tilanteella, ja arvioi toimien tuovan noin 8 miljoonan euron säästöt tänä vuonna. Tapaus havainnollistaa, miten työkuorman heilahtelut voivat nopeasti heijastua yritysten henkilöstöratkaisuihin samaan aikaan, kun työlainsäädäntöön esitetään muutoksia esimerkiksi lomautusmenettelyihin.
Viimeisimmät Reforms uutiset
- Forex
- Crypto