Suomen turvetukimalli kohtaa kritiikkiä energia-investointien kohdentamisesta

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Turvetukimallin kritiikki energia-alalla

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

02.05.2026

Suomen turvetukimalli kohtaa kritiikkiä energia-investointien kohdentamisesta — Turvetuki jakaa mielipiteet

Hallituksen ensi vuodelle valmistelema 18 miljoonan euron tukipaketti pyrkii vahvistamaan energiaturpeen huoltovarmuusroolia, mutta suunnitelman käytännön toteutus herättää laajaa epäilyä. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että rahoitusta aiotaan ohjata biokaasu- ja kaasuturbiini-investointeihin, joihin turve asiantuntijoiden mukaan soveltuu huonosti.

Kohokohdat

Hallituksen sopima energiaturpeen tukimalli kohdistaa tukea biokaasuinvestointeihin ja kaasuturbiineihin, vaikka asiantuntijat pitävät soveltuvuutta teknisesti ristiriitaisena.
Vuodelle 2025 hallitus varaa enintään kahdeksan miljoonaa euroa energiayhtiöiden laitosinvestointeihin ja 10 miljoonaa euroa energiaturpeen varmuusvarastointiin huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Asiantuntijat arvioivat, että kahdeksan miljoonan euron investointituki on energialaitoksille hyvin pieni ja turpeen fossiilista asemaa tukimalli ei muuta.

Turvetuen kohdentaminen hämmentää energia-alaa

YLE:n mukaan hallituksen kehysriihessä sopima energiaturpeen tukimalli sisältää asiantuntijoiden mielestä ristiriidan, koska fossiiliseksi luokitellun turpeen tukea ollaan suuntaamassa biokaasuinvestointeihin ja kaasuturbiineihin. Alan asiantuntijat katsovat, että teksti ja käytännön teknologia eivät kohtaa.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston kaasuturbiiniasiantuntija Ahti Jaatinen-Värri arvioi, että turpeen kaasuttaminen kaasuturbiineissa poltettavaksi vaatisi kokonaan uuden järjestelmän. Myös Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Mika Järvinen pitää suunnitelmaa outona, koska turvetta ei voi käyttää kaasuturbiineissa suoraan.

Bioenergia-yhdistyksen toimialapäällikkö Hannu Salo sanoo, ettei turve sovellu kaasuturbiineihin lainkaan. Hänen mukaansa alalla herättää lisäksi epävarmuutta se, miten ja mihin tuki lopulta kohdistuu, sillä kyse ei ole suorasta tuesta turveyrittäjille vaan energiaturpeen huoltovarmuudesta.

Elinkeinoministeri Sakari Puisto perustelee sähköpostivastauksessaan, että laitosinvestoinneilla tuetaan turpeen kysyntää ja mahdollisuutta sen energiakäyttöön. Hänen mukaansa kaasuturbiinit ovat mukana siksi, että ne täydentävät turpeen huoltovarmuusroolia, vaikka asiantuntijat kyseenalaistavat tämän teknisen perustan.

Huoltovarmuus tavoite, mutta vaikutuksista epävarmuutta

Hallitus aikoo varata ensi vuonna enintään kahdeksan miljoonaa euroa energiayhtiöiden laitosinvestointeihin ja lisäksi 10 miljoonaa euroa energiaturpeen varmuusvarastointiin. Tavoitteena on varmistaa energian riittävä saatavuus ja toimitusvarmuus erityisesti talvikaudella.

Suomen Ilmastopaneelin jäsen ja Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Sampo Soimakallio pitää biokaasuinvestointien liittämistä turvetukeen poikkeuksellisena. Hänen mukaansa turpeesta on harhaanjohtavaa puhua biopolttoaineena missään muodossa, eikä kaasuttaminen muuta sen asemaa fossiilisena polttoaineena.

Myös rahoituksen mittakaava herättää kysymyksiä. Jaatinen-Värrin mukaan kahdeksan miljoonaa euroa on energialaitosten investointeihin hyvin pieni summa, mikä lisää epäilyjä siitä, kuinka merkittävästi tukimalli voi käytännössä vahvistaa alan toimintaa tai huoltovarmuutta.

Huoltovarmuuskeskuksen yksikönpäällikkö Aki Laiho sanoo, että varastointiin tarkoitettu rahoitus mahdollistaa nykyisen kaltaisen varastointijärjestelmän jatkumisen vuoteen 2030. Keskuksen mukaan turpeen hankinnasta ja varastoinnista vastaa muutama alan toimija, joilta palvelut ostetaan, mutta uuden turpeen hankintaan käytettävän rahoituksen osuus on vielä epäselvä.

Aiemmassa jutussamme puolustusvoimien ja suurten rakennusliikkeiden valmiusrakentamissopimus avasi, miten poikkeustilanteessa siviilityömaat ajettaisiin hallitusti alas ja työvoimaa siirrettäisiin puolustuksen tarpeisiin. Kerroimme myös, että järjestelyn käynnistäminen vaatii 1–2 kuukautta valmistelua ja voi käytännössä jäädyttää siviilirakentamisen sekä aiheuttaa viivästyksiä, vaikka toimijoille se ei olisi ensisijaisesti taloudellinen mahdollisuus. Kokonaisuus korosti viranomaisten ja yritysten yhteistyön merkitystä kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamisessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?