Vattin Datahuone arvioi vastavalmistuneiden työllisyyden pysyneen vahvana Suomessa
Suomessa vastavalmistuneiden työllisyydestä on julkisessa keskustelussa muodostunut hyvin synkkä kuva, mutta rekisteriaineistoon perustuva tarkastelu antaa tilanteesta valoisamman kokonaiskuvan. Vattin yhteydessä toimivan Datahuoneen mukaan työllisyydessä ei näy jyrkkiä muutoksia millään koulutustasolla, vaikka 2020-luvulla kehityksessä näkyy ensin lievää nousua ja sen jälkeen laskua.
Kohokohdat
- Vattin Datahuoneen rekisteriaineiston mukaan vastavalmistuneiden työllisyys pysyy korkealla tasolla, ilman suuria muutoksia 2020-luvulla.
- Datahuoneen mukaan palkkataso viisi kuukautta valmistumisen jälkeen on säilynyt vakaana vuodesta 2019, eikä työpaikkojen laadussa näy heikentymistä.
- Korkeakoulutettujen työttömyysaste liikkuu Datahuoneen mukaan 2020-luvulla neljän ja viiden prosentin välillä, mikä voi olla julkista kuvaa positiivisempi.
Rekisteriaineisto piirtää vakaamman kuvan
YLE:n mukaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskus Vattin Datahuoneen läpikäymät rekisteritiedot osoittavat, että vastavalmistuneiden työllistyminen pysyy yleisesti hyvänä. Datahuoneen erityisasiantuntija Heikki Korpela sanoo, ettei aineistossa näy suuria muutoksia, vaan 2020-luvun kehityksessä korostuu koko työmarkkinan suhdannevaihtelu.
Datahuoneen mukaan vuosikymmenen alkupuolella työllisyys kohoaa poikkeuksellisen korkeaksi, mikä heijastuu myös vastavalmistuneisiin. Sen jälkeen työllisyys laskee, mutta viimeisimmät Tilastokeskuksen luvut näyttävät silti, että hiljattain valmistuneiden työllisyys on nyt korkeammalla kuin suurimman osan viime vuosikymmentä.
Tilastokeskuksen ja Datahuoneen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska mittaustavat eroavat toisistaan. Tilastokeskukselle työllisyyden merkiksi riittää olemassa oleva työsuhde, kun taas Datahuone käyttää kriteerinä vähintään 1 430 euron kuukausipalkkaa ja mittaa työllisyyttä eri ajankohdassa tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Palkkataso tukee arviota työmarkkinoiden laadusta
Datahuoneen tulorekisteriin perustuva tarkastelu viisi kuukautta valmistumisen jälkeen viittaa siihen, että vastavalmistuneet työllistyvät suunnilleen samanlaisiin tehtäviin kuin aiemmin. Palkat pysyvät suurelta osin samalla tasolla vuodesta 2019 lähtien, mikä viittaa siihen, ettei työpaikkojen laadussa näy laajaa heikkenemistä.Palkoista ei voida suoraan päätellä työsuhteiden pysyvyyttä, mutta selvä palkkatason lasku voisi viitata siihen, että aiempaa useampi työllistyy koulutustasoaan heikommin vastaaviin tai osa-aikaisiin tehtäviin. Datahuoneen aineistossa tällaista muutosta ei juuri näy.
Selvitys taustoittaa myös sitä, miksi työllisyyden ja työttömyyden samanaikainen nousu on voinut hämmentää. Datahuone pitää rekistereihin perustuvaa mittaria johdonmukaisena yli ajan, kun taas muissa mittareissa työvoimapalveluiden uudistukset ja kirjaamistapojen muutokset voivat vaikuttaa lukuihin. Korkeakoulutettujen työttömyydestä syntyvä julkinen kuva voi myös korostua liikaa, vaikka korkeakoulutettujen työttömyysaste liikkuu 2020-luvulla neljän ja viiden prosentin tuntumassa.
Aiemmassa jutussamme Suomen työttömyysasteen EU-vertailu nosti esiin, että Suomen työttömyys oli Eurostatin maaliskuun lukujen mukaan 10,5 %, selvästi euroalueen tason yläpuolella. Samassa katsauksessa käsiteltiin myös Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin arviota siitä, että heikosta kokonaiskuvasta huolimatta taloudessa näkyy yksittäisiä myönteisiä signaaleja, vaikka työllisyyskehitys tekee hallituksen työpaikkatavoitteesta haastavan.
Viimeisimmät business uutiset
- Forex
- Crypto