Pohde haastaa vammaispalvelujen tulkintaa oikeudessa, säästöpaineet nostavat lainmukaisuusriskejä

Pohde haastaa vammaispalvelujen tulkintaa oikeudessa, säästöpaineet nostavat lainmukaisuusriskejä
Vammaispalvelut oikeudessa

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja kehitysvammaisten lasten perheiden kiista maksuttomasta aamu- ja iltapäivähoidosta laajentaa huolta siitä, miten hyvinvointialueet pystyvät täyttämään lakisääteiset velvoitteensa talouspaineissa. Oikeuden ratkaisut ovat pääosin tukeneet perheitä, ja tapaus kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, haetaanko säästöjä palveluista lain tulkinnan rajoilla.

Kohokohdat

  • Pohde hakee oikeudessa tulkintaa, voiko se periä maksun vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoidosta, vaikka oikeus on useimmiten määrännyt palvelun maksuttomaksi.
  • Hyvinvointialueet, kuten Pohde, painivat sote-palvelujen järjestämisessä merkittävien säästöpaineiden ja lakisääteisten velvoitteiden ristiriidan kanssa, mikä nostaa lainmukaisuusriskejä.
  • Aluehallintovirasto on todennut Pohteen rikkoneen lakia useita kertoja eri palveluissa, ja laajenevat resurssipuutteet voivat kasvattaa kustannuksia ja hallinnollisia kiistoja käyttäjien kannettavaksi.

Oikeuslinja ja kiistan sisältö

Ylen mukaan Pohde on vienyt perheitä oikeuteen vedoten siihen, ettei sen tarvitse järjestää vammaisille lapsille maksutonta aamu- ja iltapäivähoitoa. Oikeus on kuitenkin katsonut suurimmassa osassa käsiteltyjä tapauksia, että palvelu kuuluu järjestää maksutta.

Kiista perustuu siihen, minkä lain nojalla palvelu tulisi järjestää. Pohde tulkitsee, että hoito kuuluu perusopetuslain eikä kehitysvammalain piiriin, jolloin palvelu voisi olla maksullista. Hyvinvointialue on aiemmin kiistänyt, että maksuttoman hoidon epäämisen taustalla olisivat säästöt.

Pohteen vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Marja Salo on aiemmin todennut Ylelle, että vammaisten lasten vanhempien pitäisi maksaa palvelusta kuten muidenkin perheiden. Hyvinvointialueen mukaan oikeuden päätökset ovat asiakaskohtaisia eikä niitä voi yleistää kaikkiin vammaisiin lapsiin, ja lisäksi alue katsoo tulkintansa olevan linjassa viime vuonna muuttuneen vammaislain kanssa.

Laajempi paine hyvinvointialueiden palveluihin

Sosiaali- ja terveysministeriö on kertonut, että hyvinvointialueilla on vaikeuksia järjestää palveluja kovien säästöjen vuoksi. Tekstin mukaan alueet ovat jopa kysyneet ministeriöltä, minkä lain rikkominen aiheuttaisi vähiten haittaa, mikä korostaa julkisen talouden paineiden ja lakisääteisten velvoitteiden välistä ristiriitaa.

Aluehallintovirasto on todennut Pohteen rikkovan lakia useita kertoja muun muassa vanhusten hoidossa, lastensuojelussa, omaishoidossa ja sosiaalityössä. Oulussa on myös uutisoitu tapauksesta, jossa osassa neuvoloita ei säästösyistä järjestetä lain edellyttämiä lääkärintarkastuksia kahdeksan kuukauden ikäisille vauvoille.

Tapaukset viittaavat siihen, ettei kyse ole vain yksittäisestä vammaispalvelujen tulkintakiistasta vaan laajemmasta ongelmasta hyvinvointialueiden toiminnassa. Jos lainvastaisuudet jatkuvat viranomaispuuttumisesta huolimatta vuosia, riskinä on kustannusten ja hallinnollisten kiistojen siirtyminen entistä enemmän perheille ja muille palvelujen käyttäjille.

Aiemmassa jutussamme Tilastokeskuksen vaalitilastojen mahdollisesta lakkauttamisesta kerroimme, että virasto arvioi kansallista tilastotuotantoa rahoitusleikkausten vuoksi vuosina 2025–2027. Asiantuntijoiden mukaan vaalitilastoinnin päättäminen katkaisisi korvaamattomia aikasarjoja ja heikentäisi Suomen demokratiaseurantaa sekä tietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.