Suomessa suhtautuminen yrittäjyyteen on varauksellisempaa kuin muissa saman tulotason maissa, ja sekä varhaisen vaiheen että vakiintuneiden yrittäjien määrä on vähentynyt neljän viime vuoden aikana. Kehitys erottuu siitä huolimatta, että maan yrittäjyyden rakenteelliset edellytykset sijoittuvat kansainvälisessä vertailussa korkealle tasolle.
Kohokohdat
- Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan yrittäjyysaktiivisuus Suomessa on laskenut selvästi neljässä vuodessa, erityisesti suhtautumisessa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.
- Vain 30 prosenttia suomalaisista kokee lähipiirin pitävän yrittäjyyttä hyvänä uravaihtoehtona, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa.
- Nuoret aikuiset suhtautuvat yrittäjyyteen muuta väestöä positiivisemmin ja heidän kiinnostuksensa yrityksen perustamiseen on kasvanut.
GEM-tutkimus kuvaa yrittäjyyden laskua
YLE:n siteeraaman kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan aiempaa harvempi Suomessa uskoo perustavansa yrityksen, näkee liiketoimintamahdollisuuksia tai kokee omaavansa yrittäjyyteen tarvittavat taidot ja tiedot. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin professori ja johtaja Matti Muhos sanoo, että suunta on heikentynyt verrattuna neljän vuoden takaiseen tutkimukseen.Muhoksen mukaan yrittäjyyden vähäinen vetovoima liittyy useaan tekijään. Suomessa on hänen mukaansa vahva normi työllistyä palkkatyöhön, ja sitä tukevat sekä kulttuuriset että osin rakenteelliset tekijät.
Työttömyyden varalle on tarjolla kohtuullisen hyvät tukijärjestelmät, kun taas yrittäjyys näyttäytyy monelle riskialttiina ja kalliina vaihtoehtona. Samalla epäonnistumisen pelko on kasvanut ja muodostaa merkittävän esteen yrittäjäksi ryhtymiselle, erityisesti naisilla.
Sosiaaliset normit hidastavat kehitystä
Tutkimuksessa Suomi sijoittuu yrittäjyyden edellytyksissä kärkijoukkoon, kun tarkastellaan esimerkiksi rahoitusta, politiikkatoimia, veroja, byrokratiaa ja fyysistä infrastruktuuria. Fyysisessä infrassa Suomi on koko vertailuryhmän vahvin, mutta sosiaalisissa ja kulttuurisissa normeissa jää selvästi jälkeen.Vain 30 prosenttia suomalaisvastaajista kokee, että lähipiiri pitää yrittäjyyttä hyvänä uravaihtoehtona. Muissa Pohjoismaissa vastaava osuus on 40-50 prosentin tuntumassa ja Baltian maissa yli 70 prosenttia, mikä jättää Suomen oman vertailuryhmänsä viimeiseksi.
Muhoksen mukaan ilmiössä näkyy suomalaisille tyypillinen huoli muiden mielipiteistä. Hänen arvionsa mukaan tämä jarruttaa yrittäjyyden houkuttelevuutta, vaikka toimintaympäristön perusedellytykset ovat kunnossa.
Tutkimuksen myönteisin havainto koskee nuoria aikuisia, jotka suhtautuvat yrittäjyyteen muuta väestöä positiivisemmin. Myös nuorten kiinnostus yrityksen perustamiseen on vahvistunut.
Aiemmassa artikkelissamme kansainvälisestä GEM-tutkimuksesta kerroimme, että Suomessa yrittäjyys ei näytä kansainvälisessä vertailussa erityisen houkuttelevalta ja aikeet ryhtyä yrittäjäksi ovat heikentyneet. Jutussa nostettiin esiin myös, että varhaisen vaiheen yrittäjyys ja vakiintuneiden yrittäjien määrä ovat vähentyneet vuodesta 2021, vaikka rakenteelliset edellytykset ovat yhä vahvat. Lisäksi todettiin, että nuoret aikuiset suhtautuvat yrittäjyyteen muuta väestöä myönteisemmin ja heidän perustamisaikeensa ovat kasvaneet.
Viimeisimmät Social Policy uutiset
- Forex
- Crypto