Suomen apteekkiala kohtaa ennätyksellisen sulkemisaallon kannattavuuspaineiden kasvaessa

Suomen apteekkiala kohtaa ennätyksellisen sulkemisaallon kannattavuuspaineiden kasvaessa
Apteekit sulkevat ovensa

Suomessa apteekkeja suljetaan poikkeuksellisen paljon, kun viime vuoden seitsemän sulkemisen jälkeen tänä vuonna tiedossa on jo kymmenen suljettua tai lähiaikoina suljettavaa apteekkia. Kehitys korostaa alan talouspaineita erityisesti sivuapteekeissa, joiden kannattavuutta hallituksen lääketaksaleikkaukset ja kiristynyt verotus heikentävät.

Kohokohdat

  • Suomessa on käynnissä ennätyksellinen apteekkien sulkemisaalto, joka koskee erityisesti sivuapteekkeja sekä pienissä että suurissa kunnissa.
  • Keskeinen syy sulkemisiin on hallituksen vuodenvaihteessa päättämä reseptilääkkeiden katteiden leikkaus sekä apteekki- ja sivuapteekkiverojen kiristyminen.
  • Vuonna 2025 ruokakauppojen mahdollisuus myydä itsehoitolääkkeitä saattaa kasvattaa sulkemisriskiä tappiollisimmissa apteekeissa, lisäten alan epävarmuutta.

Sivuapteekkien talous heikkenee sääntelymuutosten myötä

Ylen Fimealta kokoamien tietojen mukaan sulkemisia tapahtuu sekä pienissä kunnissa että suurissa kaupungeissa, ja Helsingissäkin ollaan piakkoin sulkemassa yksi apteekki. Keski-Suomessa tänä vuonna on jo suljettu apteekki Jyväskylän Huhtasuolta ja toinen Luhangasta, ja myös Rovaniemellä ja Pieksämäellä on tänä tai viime vuonna suljettu apteekki keskustojen liepeiltä.

Apteekkariliiton mukaan keskeinen syy on vuodenvaihteessa voimaan tullut hallituksen päättämä reseptilääkkeiden lääketaksojen leikkaus, joka pienentää apteekeille lääkkeistä jäävää katetta. Samalla apteekkiveroa ja sivuapteekkien verotusta on kiristetty, mikä on lisännyt painetta erityisesti yksiköissä, joiden talous on ollut jo ennestään niukka.

Tähän mennessä kaikki viime ja tänä vuonna suljetut sekä Fimean tiedossa olevat sulkemiset koskevat sivuapteekkeja. Sivupisteet toimivat pääapteekin alaisuudessa, ja vaikka asiakas ei välttämättä huomaa eroa, niiden sulkeminen heikentää paikallista lääkehuoltoa erityisesti pienemmillä paikkakunnilla, joille sivuapteekit on usein perustettu palvelujen turvaamiseksi.

Alueellinen palvelutaso ja tulevat muutokset lisäävät epävarmuutta

Apteekkiala on Suomessa tiukasti säännelty, eikä apteekkari voi itse päättää lääkkeiden hinnoista, vaan hinnat määräytyvät koko maassa samalla lääketaksalla. Sekä pääapteekin että sivuapteekin toiminta edellyttää Fimean lupaa, ja myös kannattamattoman sivuapteekin lopettaminen vaatii viranomaisluvan.

Karstulassa apteekkarina toimiva Kirsi Levijoki kertoo, etteivät hallituksen säästötoimet vielä ole näkyneet hänen apteekkiensa kannattavuudessa samalla tavalla kuin joillakin muilla toimijoilla. Hänen mukaansa Pylkönmäen sivuapteekki on kuitenkin ollut tappiollinen jo usean vuoden ajan, ja Keski-Suomen hyvinvointialueen päätös lakkauttaa hoivakoti Pylkönmäeltä on kasvattanut tappioita entisestään.

Paineet alalle voivat kasvaa lisää ensi vuonna, kun ruokakaupat ja muut yritykset voivat hakea lupaa reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myyntiin. Koska itsehoitolääkkeet ovat apteekeille usein reseptilääkkeitä kannattavampi tuoteryhmä, mahdollinen myynnin laajeneminen apteekkien ulkopuolelle voi lisätä sulkemisriskiä etenkin heikoimmin kannattavissa yksiköissä.

Aiemmassa jutussamme kyläkauppojen aseman heikkenemisestä kerroimme, miten harvaan asutuilla alueilla pienet myymälät kamppailevat ostovoiman siirtyessä suuriin marketteihin ja asiakaspohjan kaventuessa. Esimerkkinä nostimme Ullavan osuuskuntapohjaisen M-Market Lukkarin, joka joutui suunnittelemaan säästötoimia kassatilanteen heikennyttyä, samalla kun kyläkauppojen määrän lasku ja tulevat investointipaineet uhkaavat lähialueiden palvelutasoa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.