Keski-Suomen hyvinvointialue välttää aluejakoselvityksen, säästöpaine jatkuu vuoteen 2030
Keski-Suomen hyvinvointialue saa jatkaa itsenäisenä, kun valtiovarainministeriön arviointiryhmän loppuraportti ei ehdota alueen yhdistämistä toiseen hyvinvointialueeseen tai sen jakamista. Ratkaisu päättää arviointimenettelyn, mutta alueen alijäämäinen talous pitää yhä sopeuttaa tasapainoon vuoden 2030 loppuun mennessä.
Kohokohdat
- Valtiovarainministeriön arviointiryhmän loppuraportti toteaa, että Keski-Suomen hyvinvointialue voi jatkaa itsenäisenä eikä aluejakoselvitystä käynnistetä.
- Alueen talouden tasapainottamiseen myönnettiin lisäaikaa vuoden 2030 loppuun, vaikka kuluvalle vuodelle edellytetään yli 58 miljoonan euron uusia säästöjä.
- Valtiolla säilyy mahdollisuus käynnistää uusi arviointimenettely tai aluejakoselvitys tulevaisuudessa, mikäli Keski-Suomi poikkeaa sovitusta toimenpideohjelmasta.
Valtion arvioinnin johtopäätös ja ehdot
YLE:n mukaan valtiovarainministeriön arviointiryhmän keskiviikkona julkistettu loppuraportti katsoo, että Keski-Suomen hyvinvointialueella on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hoitaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu.
Arviointiryhmän puheenjohtaja Jaakko Herralan mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei aluetta yhdistetä toiseen alueeseen eikä jaeta useammalle alueelle. Keski-Suomen talous on ollut viime syksystä lähtien valtiovarainministeriön erityistarkkailussa arviointimenettelyn kautta, ja alueen taloudenpitoa on ohjannut ministeriön asettama arviointiryhmä.
Vaikka varsinainen arviointi päättyy loppuraporttiin, valtion seuranta ei lakkaa. Arviointiryhmä toteaa, että ministeriöiden on perusteltua seurata erityisen tarkasti alueen toimintaa ja taloutta, ja valtionhallinto voi puuttua tilanteeseen, jos hyvinvointialue poikkeaa sovitusta toimenpideohjelmasta. Valtiovarainministeriö voi tällöin käynnistää uuden arviointimenettelyn tai asettaa alueen aluejakoselvitykseen.
Sopeutusohjelma jatkuu ja palveluverkko on paineessa
Keski-Suomi saa lisäaikaa taloutensa tasapainottamiseen, vaikka sote-lain mukaan hyvinvointialueiden pitäisi saada taloutensa tasapainoon tämän vuoden loppuun mennessä. Alueen on kuitenkin jatkettava tiukkaa säästölinjaa, jotta alijäämäinen talous saadaan tasapainoon vuoden 2030 loppuun mennessä.Taustalla on raskas velkataakka, sillä Keski-Suomi oli viime vuonna Suomen velkaantunein hyvinvointialue. Noin 300 miljoonan euron alijäämän kääntäminen nollatulokseksi tai ylijäämäksi vaatii tänä vuonna yli 58 miljoonan euron säästöjä, ja sopeutusbudjetteja valmistellaan myös tuleville vuosille.
Itsenäisyyden säilyttämisen paineessa alueen sote-palveluja on jo karsittu ja keskitetty, ja henkilöstöä on vähennetty. Hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorelan mukaan toimivat palvelut turvataan keskisuomalaisille, mutta lähivuodet eivät ole helppoja, koska sekä poliittisilta päättäjiltä että virkaorganisaatiolta vaaditaan lisää rakenteellisia muutoksia ja toiminnan tehostamista.
Kirjoitimme aiemmin Satakunnan hyvinvointialueen aikeista hakea valtiovarainministeriöltä lisäaikaa taseeseen kertyneiden alijäämien kattamiseen, mikäli valmisteilla oleva lakimuutos sen mahdollistaa. Taustalla on noin 50 miljoonan euron katettava alijäämä vuosilta 2023–2024 sekä arviolta 74 miljoonan euron sopeutustarve vuosille 2027–2029, jonka toteuttaminen ilman lisäaikaa nähtiin riskinä palvelutason heikentymiselle.
Viimeisimmät Public Services uutiset
- Forex
- Crypto