Kemi hakee kuntajakoselvitystä talouspaineiden vuoksi
Sote-uudistuksen jälkeen Kemin rahoitusasema on heikentynyt tilanteeseen, jossa kaupungin mukaan lakisääteisten palvelujen rahoitus ei riitä nykyisellä valtionosuusmallilla. Kaupunki esittää erityistä kuntajakoselvitystä Keminmaan ja Simon kanssa, vaikka naapurikunnat vastustavat yhdistymistä ja pakkoliitos näyttää nykytilanteessa epätodennäköiseltä.
Kohokohdat
- Kemin kaupunginvaltuusto hakee valtiovarainministeriöltä erityistä kuntajakoselvitystä yhdistääkseen Kemin, Keminmaan ja Simon talouspaineiden vuoksi.
- Kemin valtionosuudet ovat 92 euroa miinuksella asukasta kohti vuonna 2024, kun vastaava luku Torniossa on 466 euroa plussalla, eron johtuen sote-uudistuksen sote-eristä.
- Kaupungin käyttötalous on edelleen riippuvainen energia- ja vesiyhtiön myyntituloista, joiden arvioidaan riittävän vain vuosikymmenen vaihteeseen, ja mahdolliset pakkoliitokset nousevat keskusteluun palvelujen turvatessa.
Kuntajakoselvitys nousi viimeiseksi keinoksi
Kemin taloussopeutus on edennyt jo pitkälle, ja kaupunki on leikannut menojaan sekä myynyt omaisuuttaan rahoitusasemansa paikkaamiseksi. YLE:n mukaan Kemin kaupunginvaltuusto on päättänyt esittää valtiovarainministeriölle erityistä kuntajakoselvitystä, jossa Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistettäisiin yhdyskuntarakenteeltaan eheäksi kokonaisuudeksi.Kuntaliiton mukaan Kemin valtionosuudet ovat tänä vuonna 92 euroa miinuksella asukasta kohti, kun taas samankokoinen Tornio saa 466 euroa asukasta kohti. Ero liittyy sote-uudistuksessa päätettyihin sote-eriin, joiden seurauksena kuntien rahoitus ei enää perustu pelkästään lakisääteisiin tehtäviin.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2022 lähes viiden miljoonan euron sopeutuspaketin. Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mukaan käyttötalous on nyt yksi seutukaupunkien tehokkaimmista, mutta taloutta paikataan yhä energia- ja vesiyhtiön myynnistä saaduilla varoilla, joiden hän arvioi riittävän vuosikymmenen vaihteeseen saakka.
Kuntarakenteen paineet kasvavat Lapissa
Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi ja Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila eivät kannata kuntaliitosta. Koska Kemi ei ole kriisikunta ja naapurikunnat vastustavat yhdistymistä, ministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan mahdollinen selvitys ei avaisi tietä kuntien tahdon vastaiseen liitokseen, vaan ratkaisu jäisi valtuustojen päätettäväksi.Valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston osastopäällikkö Jussi Virsunen sanoo ymmärtävänsä Kemin tilannetta ja pitää tavoiteltavana, että valtionosuusjärjestelmä perustuisi niihin tehtäviin, joita varten rahoitus annetaan. Hallituksen aiottu korjaus valtionosuusjärjestelmään kuitenkin kaatui hallituspuolueiden erimielisyyksiin sote-erien korjaamisesta.
Kuntien määrän vähentäminen tai kuntien tehtävien eriyttäminen nousee samalla laajempaan keskusteluun julkisen talouden paineiden kasvaessa. Ikosen mukaan parlamentaarinen työryhmä arvioi nyt, voidaanko ratkaisuja hakea kuntaliitoksista, kuntien yhteistyöstä tai siitä, ettei kaikille kunnille aseteta täysin samoja velvoitteita, ja hänen mukaansa myös pakkoliitokset voivat tulla kyseeseen, jos palvelujen turvaaminen vaarantuu.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Kemin esitystä erityisestä kuntajakoselvityksestä, jossa Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistettäisiin valtionosuusvajeen ja sote-uudistuksen rahoitusmallin aiheuttamien paineiden vuoksi. Kerroimme myös, että Kemi on jo toteuttanut mittavan sopeutuspaketin ja paikannut talouttaan omaisuuden myynneillä, mutta naapurikuntien vastustus rajaa etenemismahdollisuuksia ja lopullinen päätös jäisi valtuustoille.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto