Suomen työelämässä etätyö muuttaa johtamista ja kiristää tuottavuushaasteita
Suomen työelämässä etä- ja hybridityö muuttavat työnantajan ja työntekijän välistä asetelmaa samaan aikaan, kun työn tuottavuuden kasvu on pysähtynyt pitkäksi aikaa. Työtehoseuran toimitusjohtaja Teemu Hassinen arvioi, että johdon kokemus vallan ja hallinnan heikkenemisestä kytkeytyy sekä johtamiskäytäntöjen muutokseen että osaajapulaan.
Kohokohdat
- Etätyö siirtää valtaa työnantajilta työntekijöille ja lisää johdon epävarmuutta tuottavuudesta, kun johtaminen ei pysy perässä työmuutoksessa.
- Suomen tuottavuus on polkenut paikallaan lähes 20 vuotta, ja osaamisen nopea vanheneminen muodostaa suurimman esteen kasvulle yritysten mukaan.
- Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja vuoden 2026 rahoitusmuutokset rajoittavat aikuisammattiopiskelua, heikentäen osaamisen päivittämismahdollisuuksia ja työmarkkinakelpoisuutta.
Etätyö haastaa johtamisen käytäntöjä
Ylen haastattelussa Hassinen sanoo, että etätyö nousee keskeiseksi tekijäksi kokemuksessa, jossa valtaa on viime vuosina siirtynyt työnantajilta työntekijöille. Hänen tekeillä olevan väitöstutkimuksensa hypoteesina on, että työelämän valtatasapaino muuttuu 2020-luvulla osaajakilpailun, nuorempien sukupolvien työasenteiden, työn aika- ja paikkasidonnaisuuden heikkenemisen sekä teknologisen kehityksen seurauksena.
Hassisen mukaan työntekijöiden poissaolo toimiston fyysisestä näkymästä lisää johdon epävarmuutta siitä, miten tehokkaasti työtä tehdään. Hän arvioi, että johtaminen ei ole vielä sopeutunut etä- tai hybridityöhön, mikä näkyy myös siinä, että johto ja työntekijät arvioivat etätyön vaikutuksia tuottavuuteen eri tavoin.
Hänen mukaansa etätyö voi myös helpottaa alisuoriutumisen piiloutumista, vaikka perusasetelma ei muutu työmuodon mukana. Hassinen tiivistää, että ahkera työntekijä on ahkera sekä työpaikalla että etänä, kun taas heikompi suoriutuminen näkyy molemmissa ympäristöissä.
Osaamisvaje ja tekoälyn käyttö painavat tuottavuutta
Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut lähes kahteen vuosikymmeneen, ja Hassisen mukaan vuoden 2008 talouskriisi pysäyttää kasvun. TTS:n syksyn tuottavuusbarometrissa yritykset nimeävät suurimmaksi esteeksi tuottavuuden kasvulle osaamisen nopean vanhentumisen, mikä korostaa täsmäkoulutuksen ja uudelleenkouluttautumisen tarvetta.Hassinen arvioi, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää aikuisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan ja ylläpitää työmarkkinakelpoisuuttaan. Hänen mukaansa myös vuonna 2026 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteiden muutos pahentaa tilannetta, koska aikuisena ammattikoulutettavien määrän rajaaminen voi johtaa koulutuksen järjestäjille taloudellisiin sanktioihin.
Barometrissa nousee esiin myös tekoälyn vajaa hyödyntäminen. Hassisen mukaan 34 prosenttia yrityksistä kertoo kohdentaneensa tekoälyn vapauttamaa inhimillistä resurssia uudelleen, mikä tarkoittaa, että enemmistö ei vielä käytä teknologian tuomaa etua tuottavuuden parantamiseen. Hänen mukaansa työntekijöiden osaamista pitäisi siksi suunnata aiempaa enemmän luovuuteen, monimutkaisten ongelmien ratkaisuun ja sosiaalisiin taitoihin, joissa ihmisen rooli säilyy vahvana.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Euroopan heikkoa asemaa teknologia-alalla ja sitä, miten se jarruttaa kasvua myös Suomessa. Artikkelissa korostettiin, että kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää EU:n sisämarkkinoiden yhtenäistämistä, toimivampia pääomamarkkinoita, sallivampaa suhtautumista epäonnistumiseen sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua, jotta uusia menestystarinoita syntyy ja investoinnit lisääntyvät.
- Forex
- Crypto