Uusimaa vaaratiedote nostaa työnantajille palkkavelvoitteen poissaoloissa

Uusimaa vaaratiedote nostaa työnantajille palkkavelvoitteen poissaoloissa
Vaaratiedote ja palkkavelvoite

Uudellamaalla 15. toukokuuta annettu vaaratiedote on nostanut esiin kiistan siitä, maksetaanko palkkaa työntekijälle, joka ei pääse työpaikalle viranomaisohjeen vuoksi. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen mukaan kyse on ylivoimaisesta esteestä, joka synnyttää työnantajalle 14 vuorokauden palkanmaksuvelvollisuuden.

Kohokohdat

  • Uudenmaan vaaratiedote 15.5. johti tilanteeseen, jossa työpaikalle meno olisi vaatinut viranomaisohjeen rikkomista, perustellen poissaolon.
  • Oikeudellisen tulkinnan mukaan työntekijöillä on ylivoimaisen esteen perusteella 14 vuorokauden palkanmaksuoikeus tällaisen viranomaismääräyksen alaisena poissaolona.
  • Tulkinta kasvattaa työnantajien kustannusvastuuta lyhytaikaisissa viranomaissuosituksissa, mutta ei koske erityistehtävissä toimivia kuten puolustusvoimat tai poliisi.

Oikeudellinen tulkinta vaaratiedotteen ajalta

YLE:n mukaan Sisäministeriön pelastusviranomainen antoi Uudellamaalla 15. toukokuuta varhain aamulla ennen kello neljää vaaratiedotteen mahdollisesta droonista. Tilanne jatkui noin kello seitsemään asti, jolloin viranomainen ilmoitti vaaran olevan ohi.

Työoikeudellisesti työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat ovat olleet pitkälti yksimielisiä siitä, että työntekijällä on peruste jäädä pois työstä, jos työpaikalle meneminen vaatisi viranomaisen ohjeen rikkomista. Sen sijaan palkanmaksu tältä poissaoloajalta on jakanut tulkintoja.

Koskinen, joka on kirjoittanut aiheesta oikeustieteelliseen Finlex-tietokantaan tarkoitetun artikkelin, katsoo työntekijän olevan oikeutettu palkkaansa. Hänen mukaansa kyseessä on ylivoimainen este, jolloin työnantajalla on 14 vuorokauden palkanmaksuvelvollisuus.

Hänen arvionsa mukaan tilanne ei rinnastu tavanomaisiin kulkuvaikeuksiin, kuten lentoliikenteen lakkoon tai bussiliikenteen työtaisteluun, koska kyse oli viranomaisen kehotuksesta, jota yksilöiden oli noudatettava. Suoraan vastaavia tapauksia ei hänen mukaansa suomalaisessa oikeuskäytännössä kuitenkaan ole.

Vaikutukset työnantajille ja erityistehtäviin

Koskinen rinnastaa lähimmiksi vertailukohdiksi viranomaisten määräämät korona- ja pandemiakiellot. Hänen mukaansa myös niissä työntekijän mahdollisuutta saapua työpaikalle rajoitti viranomaismääräys, jonka rikkomiseen liittyi työelämässä useita riskejä ja esteitä.

Tulkinta voi lisätä työnantajien kustannusvastuuta tilanteissa, joissa viranomaisohje estää työnteon lyhytaikaisesti mutta työsuhde jatkuu normaalisti. Samalla se vahvistaa näkemystä siitä, että turvallisuusviranomaisen määräysten noudattaminen ei lähtökohtaisesti saa heikentää työntekijän palkkaoikeutta.

Poikkeuksen muodostavat tehtävät, joissa työntekijällä voi olla erityinen velvollisuus saapua töihin vaaratilanteesta huolimatta. Koskisen mukaan esimerkiksi Puolustusvoimissa, poliisissa ja pelastustoimessa arvio tehdään erityislainsäädännön perusteella.

Aiemmassa jutussamme Uudenmaan yöllinen droonivaroitus nosti esiin sovelluspohjaisen vaaratiedotuksen puutteet, kun 112-sovelluksen kautta lähetetty viesti tavoitti teknisten rajoitteiden vuoksi vain osan ihmisistä. Kerroimme myös EU-Alertiin pohjautuvan cell broadcast -järjestelmän etenemisestä ja rahoituksesta sekä siitä, miten teleoperaattorit odottavat toimeksiantoa toteutuksen käynnistämiseksi. Tausta auttaa ymmärtämään, miksi yksittäisen vaaratiedotteen vaikutukset voivat olla laajoja, kun ohjeistus koskee ihmisten liikkumista ja työntekoa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.