Vantaan Energia suunnittelee sekajätelaitosta, joka voisi leikata Suomen muovimaksuja

Vantaan Energia suunnittelee sekajätelaitosta, joka voisi leikata Suomen muovimaksuja
Muovimaksut kuriin Vantaalla

Suomen pakkausmuovin kierrätyksen heikkous kasvattaa valtion EU:lle maksamaa noin 90 miljoonan euron vuotuista muovimaksua, ja Vantaalle kaavailtu uusi laitos pyrkii vastaamaan tähän ongelmaan. Vantaan Energian suunnittelema investointi lajittelisi kotitalouksien sekajätteestä erityisesti muoveja ja metalleja, ja rakentamispäätös voi syntyä ensi vuonna, kun käyttöönotto olisi aikaisintaan 2029.

Kohokohdat

  • Vantaan Energia suunnittelee noin 60 miljoonan euron sekajätelaitoksen Långmåssebergeniin, päätös investoinnista mahdollinen ensi vuonna ja käyttöönotto aikaisintaan 2029.
  • Uusi laitos voisi käsitellä aluksi 200 000 tonnia sekajätettä vuodessa, mahdollisen ympärivuorokautisen käytön kasvattaessa kapasiteettia 400 000 tonniin.
  • Laitoksen kierrätys muovi- ja metallimateriaalit voisivat vähentää Suomen vuosittaisia EU-muovimaksuja 10–30 miljoonalla eurolla ja tuoda Vantaan Energialle lisätuloja.

Investointi, kapasiteetti ja toteutusaikataulu

YLE:n mukaan Vantaan Energia suunnittelee noin 60 miljoonan euron jätelaitosta Långmåssebergeniin yhtiön jätevoimalan tontille. Hallissa sekajätepussit revittäisiin auki ja sisältöä käsiteltäisiin kuljettimien, seulojen ja murskainten avulla, minkä jälkeen robotiikka erottaisi talteen otettavat materiaalit.

Laitos käsittelisi ensin yhtiön vastaanottamaa sekajätettä, jota kertyy Uudeltamaalta noin 200 000 tonnia vuodessa. Alkuvaiheessa talteen otettaisiin etenkin muoveja ja metalleja, ja myöhemmin käsittelyä voitaisiin laajentaa myös esimerkiksi tekstiileihin ja pahveihin.

Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeren mukaan koneelliselle lajittelulle on tarvetta, koska kotitalouksien lajittelu ei nykyisin ohjaa kaikkea kierrätyskelpoista materiaalia erilleen. Yhtiö arvioi, että rakentamispäätös voi syntyä ensi vuonna ja laitos on käytössä aikaisintaan 2029.

Vaikutus kierrätykseen, valtion maksuihin ja energiayhtiön talouteen

Nykyisin sekajäte menee suoraan polttoon Vantaan Energian voimalassa, jolloin myös kierrätyskelpoisia materiaaleja päätyy energiakäyttöön. Kotitalouksien kannattaa silti jatkaa omaa lajitteluaan, koska kotona eroteltu jäte on puhtaampaa kuin laitoksessa myöhemmin eroteltu materiaali.

Yhtiön arvion mukaan laitoksesta saataisiin talteen noin 20 000 tonnia pakkausmuovia vuodessa. Tämän perusteella valtio voisi säästää vuosittain 10-15 miljoonaa euroa EU:lle maksettavista muovimaksuista, jos muovin kierrätys uusiksi tuotteiksi onnistuu erittäin tehokkaasti.

Jos laitosta ajettaisiin myös viikonloppuisin ja öisin, kapasiteetti nousisi 400 000 tonniin vuodessa, mikä vastaisi noin kolmasosaa Suomen sekajätteestä. Tällöin valtion säästöpotentiaali nousisi arviolta 20-30 miljoonaan euroon vuodessa, samalla kun Vantaan Energia voisi saada tuloja talteen otettujen metallien ja myöhemmin mahdollisesti myös jätemuovin myynnistä sekä vähentää päästöoikeuksien hankintatarvetta, kun polttoon päätyvän muovin määrä pienenee.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Turun raitiotiehanketta, josta kaupunginvaltuusto päättää ja jonka kustannusarvio on enintään 465,2 miljoonaa euroa. Esillä on 12 kilometrin linja satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle, mutta toteutus edellyttää valtion rahoitusosuutta sekä järjestelyjä historiallisessa keskustassa tarvittavien arkeologisten kaivausten kustannuksiin. Jutussa korostui myös hankkeen vaikutusten jakautuminen mielipiteitä: kannattajien mukaan raitiotie voi pitkällä aikavälillä ohjata kasvua ja vauhdittaa investointeja reitin varrella, kun taas hyötyjen arviointiin liittyy epävarmuutta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.