Suomen turvepeltojen päästöt jakavat maatalouskeskustelua

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomen turvepeltojen päästöt

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

19.05.2026

Suomen turvepeltojen päästöt jakavat maatalouskeskustelua — Turvepeltojen päästöt puhuttavat

Suomessa pelloksi muutetut suot muodostavat tutkijoiden arvioiden mukaan yli puolet maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus peltopinta-alasta on vain noin kymmenesosa. Kysymys turvepeltojen rajoituksista ja ennallistamisesta nousee uudelleen esiin, kun keskustan kansanedustaja Timo Mehtälä kiistää päästöarvioita ja vastustaa viljelyn rajoituksia.

Kohokohdat

Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos arvioivat turvepeltojen muodostavan noin kymmenesosan Suomen pelloista ja olevan merkittävä päästölähde.
Tehokkain tapa vähentää turvepeltojen ilmasto- ja vesistöpäästöjä on vedenpinnan nostaminen ja kosteikkoviljely, mutta ministeriö painottaa vapaaehtoisuutta.
Lupa- ja valvontaviraston mukaan Mehtälän tilalla ojitettiin 6,5 hehtaaria peltomaata vuonna 2023 ilman vaadittua viranomaisilmoitusta, mahdollistaen vesilain rikkomisen.

Turvepeltojen päästöistä kiista syvenee

Ylen mukaan Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen arviot osoittavat, että turvepellot ovat merkittävä maatalouden päästölähde Suomessa. Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen sanoo, ettei maassa ole ollut riittävää tahtoa puuttua turvepeltojen päästöihin, vaikka ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet puoltavat niiden vähentämistä.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja ja maanviljelijä Timo Mehtälä vastustaa jyrkästi turvepeltojen ennallistamista ja muita viljelyrajoituksia. Hänen mukaansa tutkijat ovat levittäneet turvepelloista puutteellista tai virheellistä tietoa, ja hän väittää aktiivisessa viljelyssä olevien peltojen päästöjen olevan käytännössä nolla tai niiden toimivan hiilinieluina.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Mehtälän viittaama tuore tutkimus ei kuitenkaan käsittele turvepeltojen päästöjä vaan kasvillisuuden maaperään sitomaa hiiltä. Laitoksen täsmennyksen mukaan tämä ei kumoa käsitystä siitä, että turvepellot ovat päästölähde, koska maaperäpäästöt ovat niillä suuret.

Tilat, politiikka ja viranomaisvalvonta paineessa

Mehtälän ja hänen vaimonsa karjatila laajeni 2010-luvulla, kun tilalle hankittiin noin 500 hehtaaria entisiä Piipsannevan turvetuotantoalueita valtion turveyhtiö Vapolta viljelykäyttöön. Mehtälä katsoo, etteivät kyseiset pellot ole enää turvepeltoja, koska turvetta on hänen mukaansa jäljellä vain vähän, ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Kari Laasasenaho sanoo tämän voivan pitää paikkansa juuri kyseisellä alueella, jossa turvetta on nostettu vuosikymmeniä.

Asiantuntijoiden mukaan tästä ei kuitenkaan voi tehdä yleistä johtopäätöstä koko Suomen turvepelloista. Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus ovat yhtä mieltä siitä, että turvepeltoja on yhä noin kymmenesosa kaikista pelloista.

Tutkijoiden mukaan tehokkain tapa leikata turvepeltojen ilmasto- ja vesistöpäästöjä on vedenpinnan nostaminen, jolloin osa alueista voisi siirtyä kosteikkoviljelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Joel Rouvavuori sanoo muutosten olevan välttämättömiä, mutta ministeriössä lähtökohtana on vapaaehtoisuuteen perustuva ennallistaminen.

Lupa- ja valvontaviraston mukaan Mehtälän tilalla on lisäksi ojitettu 6,5 hehtaaria peltomaata ilmeisesti vuonna 2023 ilman viranomaisilmoitusta tai selvitystä vesiensuojelutoimista. Viraston mukaan ilmoittamatta jättäminen voi merkitä vesilain rikkomista, kun taas Mehtälä kuvaa tapausta inhimilliseksi virheeksi ja sanoo harkitsevansa oikeustoimia viranomaisia vastaan.

Aiemmassa jutussamme turpeen luokittelua koskeva kansalaisaloite eteni eduskunnan käsittelyyn, kun se ylitti 50 000 kannatusilmoituksen rajan. Aloitteessa turvetta esitettiin määriteltäväksi uusiutuvaksi energiaksi, ja perusteluissa korostuivat huoltovarmuus, energian hinta sekä kotimaisen tuotannon merkitys, vaikka turpeen ympäristövaikutukset jakavat edelleen mielipiteitä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?