Kelan tutkimus osoittaa opiskelijatukien jäävän alle välttämättömien menojen

Kelan tutkimus osoittaa opiskelijatukien jäävän alle välttämättömien menojen
Opiskelijatuet eivät riitä

Suomessa yhä useampi opiskelija nojaa opintolainaan selviytyäkseen pakollisista kuukausimenoistaan, kun suorat tuet eivät kata arjen peruskuluja. Kelan ja Turun yliopiston tuore vertailu viitebudjetteihin osoittaa, että asumisen, ruoan ja liikkumisen jälkeen opiskelijan toimeentuloon jää selvä vaje ilman lainaa.

Kohokohdat

  • Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksen mukaan opiskelijatukien enimmäismäärä 575 euroa kuukaudessa ei riitä kattamaan esimerkiksi Hoasin 739 euron keskimääräisiä asumiskustannuksia pääkaupunkiseudulla ilman opintolainaa.
  • Opintolainan enimmäismäärä nousi 650 eurosta 850 euroon kuukaudessa vuonna 2024, samalla kun opintorahan indeksikorotukset jäädytettiin ja asumistuki muutettiin opiskelija-asumislisäksi.
  • Suomessa oli yli 525 000 opintovelallista vuonna 2023 ja opiskelijalainan keskimääräinen määrä kasvoi 12 690 euroon edellisvuoteen verrattuna.

Tukien riittävyys jää alle viitebudjetin

According to a recent study by Kela and the University of Turku, as reported by Yle, students' received supports are not sufficient to cover the minimum level at which a student can live a dignified life and participate in society. Vertailussa tukien riittävyyttä peilattiin viitebudjettiin, jossa on huomioitu muun muassa opiskelija-asuminen, tuetut opiskelija-ateriat ja opiskelija-alennukset liikkumisessa.

Kelan erikoistutkija Lauri Mäkisen mukaan opiskelijoiden tukiin tehdyt heikennykset näkyvät nyt selvästi taloudellisessa tilanteessa. Hänen mukaansa opintotuki ilman lainaa ei riitä kohtuulliseen elintasoon, ja etuudesta on tullut aiempaa lainapainotteisempi.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksin asuva nainen tarvitsee viitebudjettilaskelmien mukaan 585 euroa ja mies 581 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen. Samaan aikaan yksin asuva opiskelija saa opintorahaa ja asumislisää enintään 575 euroa kuukaudessa, mikä ei riitä kattamaan edes Helsingin opiskelija-asuntosäätiön Hoasin keskimääräisiä 739 euron asumiskustannuksia ilman opintolainaa.

Lainapainotteisuus kasvaa opiskelijoiden arjessa

Viime vuosien tukimuutokset lisäävät opintolainan merkitystä opiskelijoiden toimeentulossa. Opintorahan indeksikorotusten jäädyttämisen lisäksi opiskelijoiden asumistuki vaihtui valtaosalla opiskelijoista asumislisään viime vuoden elokuusta alkaen, mikä pienensi monen käytettävissä olevia tukia.

Samalla opintolainan enimmäismäärä nousi 850 euroon kuukaudessa, kun ennen vuotta 2024 raja oli 650 euroa. Muutos näkyy myös velkaantumisessa: viime vuonna Suomessa oli yli 525 000 opintovelallista, ja keskimääräinen opintolaina kasvoi edellisvuodesta 12 690 euroon.

Mäkisen mukaan yhä useampi opiskelija joutuu nyt turvautumaan lainaan kattaakseen pakolliset menonsa. Hänen mukaansa myös heikentynyt työllisyystilanne painaa opiskelijoiden kuukausibudjetteja ja voi osaltaan pakottaa ottamaan lisää opintolainaa.

Aiemmassa jutussamme Suomen työmarkkinaennusteesta käsittelimme, miten työttömyys pysyy korkealla tasolla ja laskee ministeriön arvion mukaan vain vähitellen lähivuosina. Arviossa korostuivat myös alue-erot sekä se, että työvoiman määrän kasvu ja osaamiseen liittyvät tekijät vaikuttavat työllisyyden kehitykseen. Tämä tausta auttaa ymmärtämään, miksi heikko työllisyystilanne voi lisätä painetta myös opiskelijoiden kuukausibudjeteissa ja lisätä lainan tarvetta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.