Suomi ylittää Naton laajemman turvallisuusmenotavoitteen tänä vuonna
Naton uusi viiden prosentin menotavoite jakaa jäsenmailta vaaditut panostukset varsinaisiin puolustusmenoihin ja laajempiin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin kuluihin. Suomi käyttää puolustusministeriön mukaan tänä vuonna jälkimmäiseen luokkaan 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on selvästi yli 1,5 prosentin tavoitetason.
Kohokohdat
- Suomi käyttää tänä vuonna 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta turvallisuutta laajasti tukeviin menoihin, ylittäen Naton 1,5 prosentin tavoitteen.
- Naton viiden prosentin kokonaismenotavoitteeseen kuuluu 1,5 prosenttia laajempiin turvallisuusmenoihin ja 3,5 prosenttia varsinaisiin puolustusmenoihin.
- Suomen turvallisuuspanostukset sisältävät vahvasti myös siviilivalmiuden, mikä alleviivaa kokonaisturvallisuuden merkitystä osana Nato-velvoitteiden täyttämistä.
Turvallisuusmenojen taso ja Nato-kriteerit
Puolustusministeriön mukaan Suomi ylittää tänä vuonna selvästi sen osan Naton puolustusmenotavoitteesta, joka koskee yhteiskunnan turvallisuutta vahvistavia menoja.Naton uuden viiden prosentin tavoitteen mukaan jäsenmaiden on käytettävä 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta laajemmin turvallisuutta tukeviin menoihin. Tänä vuonna Suomessa toteutuvat kustannukset ovat 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Vaikutus Suomen puolustus- ja varautumispolitiikkaan
Tavoitteeseen luetaan mukaan muun muassa siviilivalmiuden turvaamiseen liittyviä menoja. Loput 3,5 prosenttia Nato edellyttää jäsenmailta varsinaisiin puolustusmenoihin.Luvut osoittavat, että Suomen turvallisuuspanostukset ulottuvat sotilaallisten menojen lisäksi myös laajempaan varautumiseen. Tämä korostaa kokonaisturvallisuuden merkitystä osana maan Nato-velvoitteiden täyttämistä.
Käsittelimme aiemmin Sauli Niinistön johtaman työryhmän raporttia, jossa linjattiin Euroopan tarvetta ottaa suurempi vastuu Naton sisällä tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen panos voi heikentyä. Raportissa korostettiin komentorakenteiden painopisteen siirtämistä itään sekä Suomen roolin vahvistumista osana Naton eurooppalaista puolustussuunnittelua. Tämä tausta auttaa hahmottamaan, miksi myös laajemmat kokonaisturvallisuutta tukevat panostukset nousevat keskeisiksi Nato-kriteerien täyttämisessä.
Viimeisimmät Citizen Rights uutiset
-
Afganistan
-
Alankomaat
-
Albania
-
Algeria
-
Angola
-
Argentiina
-
Armenia
-
Australia
-
Azerbaidžan
-
Bahama
-
Bahrain
-
Bangladesh
-
Belgia
-
Bolivia
-
Botswana
-
Brasilia
-
Brunei Darussalam
-
Bulgaria
-
Chile
-
Costa Rica
-
Dominikaaninen tasavalta
-
Ecuador
-
Egypti
-
El Salvador
-
Espanja
-
Eswatini
-
Etelä-Afrikka
-
Etiopia
-
Filippiinit
-
Georgia
-
Ghana
-
Haiti
-
Hongkong
-
Indonesia
-
Intia
-
Irak
-
Iran, islamilainen tasavalta
-
Irlanti
-
Israel
-
Italia
-
Itävalta
-
Jamaika
-
Japani
-
Jemen
-
Jordania
-
Kambodža
-
Kamerun
-
Kanada
-
Kazakstan
-
Kenia
-
Kiina
-
Kirgisia
-
Kolumbia
-
Kongo
-
Kongo (dem.)
-
Korea
-
Kreikka
-
Kroatia
-
Kuuba
-
Kuwait
-
Kypros
-
Laos
-
Latvia
-
Lesotho
-
Libanon
-
Libya
-
Liettua
-
Luxemburg
-
Madagaskar
-
Malesia
-
Malta
-
Marokko
-
Mauritius
-
Meksiko
-
Moldova
-
Mongolia
-
Montenegro
-
Mosambik
-
Myanmar
-
Namibia
-
Nepal
-
Nigeria
-
Norja
-
Norsunluurannikko
-
Oman
-
Pakistan
-
Palestiina
-
Panama
-
Papua-Uusi-Guinea
-
Paraguay
-
Peru
-
Pohjois-Makedonia
-
Portugali
-
Puerto Rico
-
Puola
-
Qatar
-
Ranska
-
Reunion
-
Romania
-
Ruanda
-
Ruotsi
-
Saksa
-
Sambia
-
Saudi-Arabia
-
Serbia
-
Singapore
-
Slovakia
-
Slovenia
-
Somalia
-
Sri Lanka
-
Suomi
-
Sveitsi
-
Syyria
-
Tadžikistan
-
Taiwan, Kiinan maakunta
-
Tansania
-
Tanska
-
Thaimaa
-
Trinidad ja Tobago
-
Tunisia
-
Turkki
-
Tšekki
-
USA
-
Uganda
-
Ukraina
-
Unkari
-
Uruguay
-
Uusi-Seelanti
-
Uzbekistan
-
Valko-Venäjä
-
Venezuela
-
Vietnam
-
Viro
-
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
-
Yhdistynyt kuningaskunta
-
Zimbabwe
- Forex
- Crypto
