Oulun yliopisto testaa aurinkovetypaneelia, teknologia voi vahvistaa Suomen vetysektoria
Oulun yliopisto testaa Linnanmaan kampuksen katolla ensimmäistä kertaa Suomessa aurinkovetypaneelia ulko-olosuhteissa. Prototyyppi tuottaa vetyä vedestä ja auringonvalosta, ja hanke tukee Suomen tavoitetta nousta puhtaan vedyn teollisen kehityksen kärkeen.
Kohokohdat
- Oulun yliopiston katolla testattava aurinkovetypaneeli on Suomen ensimmäinen ulkona testattava prototyyppi, joka tuottaa vetyä vedestä auringonvalolla.
- Oulun yliopiston vetyhankkeiden rahoitus on 68 miljoonaa euroa ja Suomessa on noin 60 teollisen mittakaavan vetyprojektia käynnissä.
- Oulun yliopiston arvion mukaan vetyhankkeet voivat vuoteen 2035 mennessä tuottaa Suomen talouteen 16–34 miljardia euroa ja 60 000–115 000 työpaikkaa.
Aurinkovetyteknologia etenee prototyyppivaiheeseen
Ylen mukaan Oulun yliopiston katolla käytössä oleva aurinkovetyreaktorin prototyyppi on ensimmäinen Suomessa ulko-olosuhteissa testattava aurinkovetypaneeli. Tutkijat vievät nyt laboratoriossa kehitettyjä prosesseja, katalyyttejä ja paneelikalvoja käytännön testaukseen, mikä on tärkeä vaihe ennen laajempaa käyttöönottoa.
Paneeli tuottaa vetyä vedestä auringonvalon avulla. Yliopistotutkija Samuli Urpelaisen mukaan tuotanto edellyttää kirkasta auringonpaistetta, toimivaa katalyyttimateriaalia ja vettä, jonka avulla vesi hajoaa paneelin sisällä vedyksi ja hapeksi.
Oulun yliopisto kuuluu Suomen keskeisiin vetytutkimuksen toimijoihin. Yliopistolla vetyhankkeiden kokonaisrahoitus on 68 miljoonaa euroa ja käynnissä on 58 tutkimusprojektia, jotka liittyvät vedyn tuotantoon, käyttöön ja teknologiseen kehitykseen.
Vetyhankkeiden talousvaikutukset kasvavat Suomessa
Suomessa on parhaillaan käynnissä noin 60 teollisen mittakaavan vetyprojektia, ja Oulun yliopistolla arvioidaan niiden voivan tuottaa vuoteen 2035 mennessä Suomen talouteen 16-34 miljardia euroa sekä 60 000-115 000 työpaikkaa. Vetyä pidetään keinona korvata fossiilisia polttoaineita, sillä sitä valmistetaan nyt pääasiassa maakaasusta, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.Vedyn käyttö ulottuu teollisuuden raaka-aineesta energian varastointiin ja siirtämiseen. Suomessa sitä hyödynnetään jo esimerkiksi öljynjalostuksessa ja lannoitteiden valmistuksessa, ja vetytalous nähdään osana tulevaisuuden energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä.
Professori Marko Huttulan johtama tutkimus tarkastelee aurinkovedyn lisäksi myös luonnosta haettuja ratkaisuja, kuten perhosten siipien ja kasvien lehtien rakenteita, joilla aurinkoenergian keräämistä voidaan tehostaa. Tutkijoiden mukaan hankkeesta on jo syntynyt spin-off-yritys kaupallistamaan teknologiaa, ja aurinkovetypaneeleja voisi olla laajemmin käytössä 2030-luvulla.
Julkaisussamme käsiteltiin suomalaisten kotitalouksien sijoittamisen voimakasta kasvua osakkeisiin ja rahastoihin viimeisten 15 vuoden aikana. Artikkelissa korostettiin, että sijoitusvarallisuus on kasvanut selvästi, vaikka omistus on edelleen keskittynyttä, ja kotitalouksista on tullut entistä merkittävämpi rahoituslähde yrityksille pääomamarkkinoiden kautta.
Viimeisimmät Natural Gas uutiset
- Forex
- Crypto