Suomi vahvistaa asemaansa kotitaloussijoittamisen kärkimaana Euroopassa
Suomalaisten kotitalouksien sijoittaminen osakkeisiin ja rahastoihin on noussut 15 vuodessa tasolle, joka tekee Suomesta Euroopan toiseksi aktiivisimman sijoittajamaan Ruotsin jälkeen. Muutos näkyy sekä sijoittajien määrän kasvuna että sijoitusvarallisuuden voimakkaana nousuna, mikä vahvistaa kotitalouksien roolia pääomamarkkinoilla.
Kohokohdat
- Vuonna 2023 jo 35 prosenttia suomalaisista ja 47 prosenttia kotitalouksista sijoitti osakkeisiin tai rahastoihin, kun vastaavat osuudet vuonna 2009 olivat selvästi pienemmät.
- Suomalaisten omistamien osakkeiden ja rahastojen arvo nousi 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon vuosina 2009–2023, ja sijoittavien kotitalouksien keskimääräinen salkku oli 75 035 euroa mediaanin jäädessä 8 732 euroon.
- Vuonna 2023 Suomessa oli 9 775 henkilöä, joiden sijoitusvarallisuus ylitti miljoona euroa ja jotka omistivat 43 prosenttia kaikesta sijoitusvarallisuudesta, naisten osuuden selvästi jäädessä 35 prosenttiin.
Sijoittamisen kasvu näkyy kotitalouksissa
Ylen mukaan Aalto-yliopiston ja Pörssisäätiön koko väestön kattavaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että vuonna 2009 vain vajaa neljännes suomalaisista sijoitti osakkeisiin tai rahastoihin, kun vuonna 2023 osuus on noussut 35 prosenttiin. Kotitaloustasolla sijoittavia talouksia on jo 47 prosenttia.
Samalla suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo on kasvanut 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon. Professori Samuli Knüpferin mukaan kehitystä selittävät sekä sijoitusten arvonnousu että se, että yhä useampi suomalainen siirtää varallisuuttaan talletuksista markkinasijoituksiin.
Sijoittavien kotitalouksien keskimääräinen salkun arvo oli vuonna 2023 yhteensä 75 035 euroa, kun mediaani jäi 8 732 euroon. Ero kertoo siitä, että sijoitusvarallisuus kasvaa laajasti, mutta samalla omistus keskittyy edelleen voimakkaasti.
Varallisuus keskittyy, mutta markkinavaikutus kasvaa
Ruotsi pysyy edelleen Euroopan ykkösenä, sillä siellä 65 prosenttia kotitalouksista sijoittaa eläkejärjestelmän ulkopuolella, ja eläkejärjestelmä on jo itsessään totuttanut kansalaisia sijoittamiseen. Knüpferin mukaan Suomen ero Ruotsiin liittyy ennen kaikkea siihen, että Ruotsi on antanut kansalaisille mahdollisuuden sijoittaa osan eläkkeestään itse.Suomessa kotitalouksien sijoituksista noin 60 miljardia euroa kohdistuu suomalaisiin pörssiyhtiöihin, mikä tekee yksityissijoittajista merkittävän rahoituslähteen yrityksille. Knüpferin mukaan kotitalouksien rooli osakeanneissa ja markkinalikviditeetissä on jo mittava, vaikka kasvuyritysten rahoituksessa Suomi ei vielä yllä Ruotsin tasolle.
Tutkimus osoittaa myös, että sijoitusvarallisuus on vahvasti keskittynyt. Vuonna 2023 Suomessa oli 9 775 henkilöä, joiden sijoitusvarallisuus ylitti miljoona euroa, ja he omistivat 43 prosenttia kaikesta sijoitusvarallisuudesta. Naiset muodostavat lähes puolet sijoittajista, mutta heidän osuutensa kokonaisvarallisuudesta on 35 prosenttia.
Knüpfer arvioi sijoittamisen yleistymisen jatkuvan, ja enemmistön kotitalouksista odotetaan siirtyvän osake- tai rahastosijoittajiksi lähivuosina. Hänen mukaansa seuraava vaihe olisi vahvistaa suoraa osakesijoittamista ja rakentaa pääomamarkkinaa, joka tukee sekä kasvuyritysten rahoitusta että kotitalouksien varallisuuden kasvua.
Aiemmassa jutussamme Berkshire Hathawayn osakeomistusten keventämisestä ja käteiskassan kasvattamisesta käsiteltiin yhtiön siirtoa kohti suurempaa likviditeettiä, mukaan lukien koko Visa-omistuksen myynti. Samalla tarkastelimme BRK-osakkeen teknistä kuvaa, jossa kurssi on konsolidoitunut liukuvien keskiarvojen väliin ja seuraava liike riippuu keskeisten tuki- ja vastustasojen rikkoutumisesta.
Viimeisimmät stocks uutiset
- Forex
- Crypto