Suomen Yrittäjät hakee ratkaisua drooniuhan aikaiseen palkkakiistaan

Suomen Yrittäjät hakee ratkaisua drooniuhan aikaiseen palkkakiistaan
Drooniuhka ja palkkariita

Työmarkkinaosapuolet etsivät linjaa siihen, miten palkka maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä ei pääse työpaikalle droonivaroituksen vuoksi. Kysymys on noussut esiin Uudellamaalla annetun varoituksen jälkeen, ja hallitus on valmis muuttamaan lainsäädäntöä, jos yhteisiä pelisääntöjä ei synny.

Kohokohdat

  • Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen ehdottaa drooniuhan aikaiseen palkkakiistaan ratkaisua päivärahamallin, työmarkkinaratkaisun tai lainsäädäntömuutoksen kautta.
  • Palkansaajajärjestöt vaativat palkanmaksua turvallisuussyistä kotiin jääville, kun taas työnantajajärjestöt korostavat, ettei vastuu kuulu työnantajalle työmatkan esteen tapauksessa.
  • Työministeri Matias Marttinen vaatii työmarkkinaosapuolia sopimaan pelisäännöt lähiviikkoina ja kertoo, että lakimuutoksiin ollaan valmiita tarvittaessa.

Palkanmaksun tulkinta jakaa osapuolia

Ylen mukaan Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että drooniuhan aikaisesta palkanmaksusta löytyy ratkaisu joko päivärahamallin, työmarkkinaratkaisun tai lainsäädäntömuutoksen kautta. Hänen mukaansa drooniuhat näyttävät olevan pääosin lyhytkestoisia, joten monilla työpaikoilla muutaman tunnin viivästys työmatkassa ei välttämättä aiheuta merkittävää käytännön ongelmaa.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt kiistelevät asiasta sen jälkeen, kun Uudellemaalle annettiin toissa viikolla droonivaroitus ja ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Palkansaajajärjestöt katsovat, että palkka pitää maksaa, jos työntekijä ei voi matkustaa työpaikalle turvallisuussyistä, kun taas työnantajajärjestöjen mukaan vastuu ei kuulu työnantajalle, jos este kohdistuu työmatkaan eikä itse työpaikkaan.

Pentikäisen mukaan nykyinen lainsäädäntö erottaa toisistaan työmatkaan ja työn tekemiseen kohdistuvan esteen. Hänen tulkintansa mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, jos työntekijä ei pääse paikalle työmatkaan liittyvän esteen vuoksi, mutta velvollisuus on olemassa silloin, jos este kohdistuu suoraan työhön tai työmaalle.

Hallitus ja palkansaajat painottavat selkeitä pelisääntöjä

STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi sanoo, että droonivaarassa kyse on henkeä ja terveyttä uhkaavasta vakavasta vaarasta, joka kohdistuu myös työpaikkoihin. Hänen mukaansa on vaikea perustella tulkintaa, jossa palkanmaksu riippuu siitä, tehdäänkö työ ulkona vai sisällä, tai siitä, miten työntekijä noudattaa viranomaisten vaaratiedotetta.

Työministeri Matias Marttinen pyytää työmarkkinakeskusjärjestöjä sopimaan viranomaisten kanssa lähiviikkoina selvät toimintamallit tällaisia tilanteita varten. Hän sanoo, että lakia muutetaan tarvittaessa, ja pääministeri Petteri Orpo katsoo, ettei työntekijä voi jäädä ilman palkkaa, jos tämä joutuu turvallisuutensa vuoksi jäämään kotiin droonien uhatessa.

Pentikäisen mukaan ratkaisu voidaan hakea paikallisesti työpaikoilla, keskusjärjestöjen työehtosopimusneuvotteluissa, lainsäädäntöä muuttamalla tai kehittämällä päivärahajärjestelmää. Kirvesniemi puolestaan toivoo lakimuutosta, jos Marttisen vetämässä valmistelussa ei synny yhteistä ratkaisua.

Aiemmassa jutussamme Suomen hallituksen drooniuhkiin varautumisesta kerroimme, että valtionjohto käsitteli ylimääräisessä neuvottelussa sekä hälytysjärjestelmien (kuten Cell broadcast) kehittämistä että vaaratiedotteiden porrastamista. Samalla esiin nousi työmarkkinoita koskeva kiista palkanmaksusta tilanteissa, joissa drooniuhka estää työntekijöiden liikkumisen, ja asiaa vietiin eteenpäin työministeri Matias Marttisen johdolla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.