Hallituksen lisäbudjetti jumittuu turvetukikiistan vuoksi

Hallituksen lisäbudjetti jumittuu turvetukikiistan vuoksi
Lisäbudjetti jumissa kiistaan

Hallituksen tämän vuoden toinen lisäbudjetti ei etene, koska perussuomalaisten ja kokoomuksen erimielisyys turvetuotannon tukemisesta on jäänyt ratkaisematta. Pattitilanne pitää samalla jäissä myös muita lisärahoituksia, kuten droonitorjuntaan ja työllisyyden tukemiseen suunnattuja varoja.

Kohokohdat

  • Hallitus on pysäyttänyt lisäbudjettiesityksen valmistelun viikoiksi kiistan vuoksi siitä, onko 8 miljoonan euron energiatuki tarkoitettu yksinomaan turvealan tukemiseen.
  • Perussuomalaiset vaativat turvetuen kohdistamista vain turvetuotantoon, kun taas kokoomus haluaisi tukea laajemmin energia-alalle, mikä on pysäyttänyt etenemisen.
  • Lisäbudjetin viivästyminen jäädyttää päätökset muista menoista, kuten droonitorjuntaan ja työllisyyteen kohdennettavista määrärahoista.

Kiista energiatukien tulkinnasta

Helsingin Sanomien mukaan hallituksen sisäinen kiista koskee sitä, mitä huhtikuun kehysriihessä sovittu kahdeksan miljoonan euron vuotuinen energiatuki käytännössä tarkoittaa. Perussuomalaiset katsovat, että määräraha kuuluu yksinomaan turvetuotannon tukemiseen, kun taas kokoomus tulkitsee sovun toisin.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on lehden tietojen mukaan linjannut hallituksen sisällä, etteivät muutkaan asiat etene ennen kuin turpeen tukemista koskeva kysymys on ratkaistu. Erimielisyys on siksi pysäyttänyt lisäbudjettiesityksen valmistelun jo viikoiksi.

Vaikutukset ulottuvat muihin määrärahoihin

Lisäbudjetin viivästyminen näkyy laajemmin valtiontalouden päätöksenteossa, koska samassa paketissa on tarkoitus päättää myös muista lisärahoista. Jäissä ovat toistaiseksi muun muassa droonitorjuntaan ja työllisyyden tukemiseen osoitettavat varat.

Tilanne korostaa sitä, miten yhden energiapoliittisen kirjauksen tulkinta voi hidastaa koko lisäbudjetin etenemistä. Samalla hallitus joutuu ratkaisemaan, onko kehysriihen sopu rajattu turpeeseen vai voiko tukea kohdentaa laajemmin.

Aiemmassa jutussamme hallituksen drooniuhkiin varautumisesta kerroimme, että valtionjohto valmisteli hälytysjärjestelmien ja vaaratiedotteiden kehittämistä sekä pohti, miten toimitaan droonivaroitusten aikana. Samalla esiin nousi työmarkkinakiista palkanmaksusta tilanteissa, joissa työntekijä ei pääse työpaikalle turvallisuussyistä, ja hallitus piti mahdollisena myös lainsäädännön muuttamista, jos yhteisiä pelisääntöjä ei synny.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.