Pohjois-Karjalan kuntaliitokset ylläpitävät paineita kuntarakenteen uudistukseen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Pohjois-Karjalan kuntaliitokset ja uudistukset

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

29.05.2026

Pohjois-Karjalan kuntaliitokset ylläpitävät paineita kuntarakenteen uudistukseen — Kuntaliitokset epäonnistuivat?

Pohjois-Karjalassa 2000-luvulla tehdyt seitsemän kuntaliitosta nähdään monilla liitosalueilla epäonnistuneina erityisesti palvelujen keskittämisen ja paikallisen kehityksen hiipumisen vuoksi. Kokemukset nousevat esiin samaan aikaan, kun Kuntaliitto ja valtionjohto pitävät vapaaehtoisia kuntayhdistymisiä yhtenä vastauksena väestömuutokseen ja julkisen talouden säästöpaineisiin.

Kohokohdat

Pohjois-Karjalaan jäi kuntaliitosten jälkeen 13 kuntaa, mutta paikalliset päättäjät arvioivat oman alueen kehittämisen heikentyneen yhdistymisten jälkeen.
Joensuun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelman päättyminen on herättänyt arvostelua, kun sovittuja kehittämistoimia ei käytännössä toteutettu liitoskunnissa.
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntaliitosten vastustus on kasvanut 2000-luvulla, mikä voi hidastaa uusien vapaaehtoisten liitosten etenemistä erityisesti kielteisistä kokemuksista kärsivillä alueilla.

Kuntaliitoskokemukset jakavat Pohjois-Karjalaa

Ylen mukaan monet Pohjois-Karjalan paikalliset päättäjät arvioivat nyt, että oman kunnan kehittäminen heikkeni kuntaliitoksen jälkeen, vaikka yhdistymisiä perusteltiin etenkin pienten kuntien vaikealla tai heikkenevällä taloustilanteella. Maakuntaan jäi liitosten jälkeen 13 kuntaa.

Kiihtelysvaaran valtuuston puheenjohtaja Eino Sagulin tiivistää tilanteen siten, että ratkaisuissa mennään vahvemman ehdoilla. Tuupovaaran viimeinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eila Ronkainen katsoo, että palveluja on viety pois liikaa, ja useat kyselyyn vastanneet kuvaavat lähipalvelujen siirtyneen keskuksiin samalla kun tasapuolinen kehittäminen koko kunnan alueella on jäänyt sivuun.

Värtsilän entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Meeri Luukkainen sanoo tasapuolisuuden unohtuneen kehittämistoimissa, ja Kesälahden entinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Oksman arvioi alueen jääneen sivukylän asemaan. Enon pitkäaikainen kuntapäättäjä Petteri Tahvanainen puolestaan katsoo, että periferiaan kohdistuvat resurssit lykkääntyvät helposti, jos kantakaupungissa syntyy kiireellisempiä tarpeita.

Kyselyssä myönteisin arvio tulee Joensuun kaupunginjohtajana nykyisin toimivalta Jere Penttilältä, joka johti Pyhäselkää ennen sen yhdistymistä Joensuuhun vuonna 2009. Hänen mukaansa Pyhäselän kehitys on ollut vakaata, ja Joensuun ydinkaupunkiseudun vahvistaminen on edelleen keskeinen tavoite.

Sopimuskiistat ja palveluverkko varjostavat tulevia yhdistymisiä

Kriittisimmät arviot kohdistuvat siihen, miten liitossopimusten lupauksia on toteutettu käytännössä. Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa arvostelua herättää erityisesti Joensuun maaseutualueiden kehittämis- ja markkinointiohjelman päättyminen, vaikka ohjelma oli osa liitossopimusta.

Kiihtelysvaaran entinen kunnanjohtaja Juhani Rouvinen sanoo, että ohjelma laadittiin ja myös uudistettiin, mutta liitoskuntien alueille suunnitellut kehittämistoimet jäivät käytännössä toteuttamatta. Tuupovaaran viimeinen kunnanjohtaja Jari Horttanainen pitää ohjelman lopettamista huonona päätöksenä ja arvioi, ettei kyse ollut merkittävistä säästöistä.

Vuosina 2004–2009 poliittisesti kootun kuntaliitostyöryhmän puheenjohtajana toiminut Seppo Eskelinen arvioi, että odotukset saattoivat olla tuloksia suuremmat, vaikka sopimus on hänen mukaansa pääosin toteutunut. Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki korostaa, että kuntaliitoksen onnistuminen ratkaistaan pitkälti jo selvitysvaiheessa, jossa rakennetaan luottamusta päättäjien ja asukkaiden välille.

Myllymäen mukaan liitossopimus on luonteeltaan enemmän poliittinen kuin juridinen, mikä osaltaan selittää sitä, miksi erimielisyydet eivät yleensä etene oikeuteen. Samalla Kuntaliiton tutkimus kertoo kuntaliitosten vastustuksen kasvaneen 2000-luvulla, mikä voi vaikeuttaa uusien vapaaehtoisten yhdistymisten etenemistä erityisesti alueilla, joilla aiemmat kokemukset ovat jääneet kielteisiksi.

Nordlabin Pohjois-Suomeen kohdistamat sopeutustoimet nostimme aiemmin esiin esimerkkinä siitä, miten talouden heikkeneminen ja kysynnän lasku näkyvät suoraan palvelurakenteessa ja työpaikoissa. Jutussa kerroimme yli 3 miljoonan euron säästöohjelmasta, johon sisältyy tehtävien lakkautuksia, lomautuksia sekä työnkuvien ja työssäkäyntialueiden uudelleenjärjestelyjä koko organisaatiossa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?