Keskusta ja Liike Nyt haastavat hallituksen nuorisotyöttömyydestä Suomessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Keskusta ja Liike Nyt vs hallitus nuorisotyöttömyys

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

03.06.2026

Keskusta ja Liike Nyt haastavat hallituksen nuorisotyöttömyydestä Suomessa — Oppositio haastaa hallituksen

Suomen oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt vievät eduskuntaan välikysymyksen, jossa ne nostavat esiin nuorisotyöttömyyden sekä nuorten heikentyneen tulevaisuudenuskon. Puolueiden mukaan alle 30-vuotiaita työttömiä on lähes 80 000, ja ne vaativat hallitukselta vastuuta tilanteen pahenemisesta.

Kohokohdat

Keskusta ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen syyttäen hallitusta nuorisotyöttömyyden ja lapsiperheköyhyyden kasvusta sekä kasvupolitiikan laiminlyönnistä.
Keskusta vaatii nuorten takuutyötä, palkkatukiin perustuvaa työttömyysturvamallia, työttömyysturvan suojaosan palauttamista ja matalan kynnyksen työmahdollisuuksia nuorille.
Hallituksen nuorten työllistämissetelin tulokset ovat oppositiopuolueiden mukaan riittämättömiä, sillä siihen mennessä on työllistynyt vain 150 nuorta huhtikuun puoliväliin mennessä.

Välikysymyksen perusteet ja esitetyt keinot

YLE:n mukaan oppositiopuolueet keskusta ja Liike Nyt syyttävät hallitusta kasvupolitiikan laiminlyömisestä ja välinpitämättömästä suhtautumisesta nuorisotyöttömyyteen. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi sanoo tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että suomalaisia nuoria petetään, kun he valmistuvat ilman töitä.

Kempin mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista on leikattu, ja nuorisobarometrin perusteella vain joka kuudes nuori suhtautuu tulevaisuuteen myönteisesti. Hänen mukaansa hallituksen pitää kantaa vastuu nuorisotyöttömyyden ja lapsiperheköyhyyden jyrkästä kasvusta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoo puolueen olevan hämmentynyt hallituksen tavasta suhtautua nuorisotyöttömyyteen. Hänen mukaansa hallitus on keskittynyt talouspolitiikassa leikkauslistoihin ja korottanut erityisesti kulutusveroja.

Keskusta esittää ratkaisuksi nuorten takuutyötä, jolla taattaisiin työpaikka jokaiselle vastavalmistuneelle. Kempin mukaan malli toteutettaisiin muuttamalla nuoren työttömyysturva ja kunnilta perittävät työttömyyssakkomaksut palkkatuen kaltaiseksi tueksi yrityksille, kunnille tai järjestöille.

Puolue palauttaisi myös työttömyysturvan suojaosan, jotta pienimuotoinen työnteko olisi työttömälle nykyistä kannattavampaa. Lisäksi keskusta haluaa helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista sekä lisätä matalan kynnyksen kesätyö- ja harjoittelupaikkoja.

Hallituksen linja ja vaikutukset työmarkkinoille

Nuorten tulevaisuudenuskosta keskustellaan myös viime viikon kyselytunnilla, jossa työministeri Matias Marttinen puolustaa hallituksen toimia. Hänen mukaansa hallitus on tehnyt toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan nuorten pääsyä työelämään ja madaltamaan yritysten kynnystä tarjota uutta työtä.

Marttisen mukaan hallitus on tavoitellut tätä helpottamalla määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Linja korostaa työnantajien rekrytointikynnyksen alentamista, kun taas oppositio painottaa suorempia tukia ja julkisen vallan aktiivisempaa roolia nuorten työllistämisessä.

Kiistaa herättää myös hallituksen nuorten työllistämisseteli, jota keskusta haluaa muuttaa ja jota Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo arvostelee suoraan. Tekstin mukaan setelin avulla on työllistynyt vain 150 nuorta huhtikuun puoliväliin mennessä, mikä vahvistaa opposition näkemystä siitä, että nykyiset keinot eivät riitä vastaamaan heikkoon työmarkkinatilanteeseen.

Harkimon mukaan setelit eivät toimi, vaan nuorisotyöttömyyttä voidaan vähentää vain talouskasvun kautta. Välikysymys nostaa siten esiin laajemman talouspoliittisen erimielisyyden siitä, ratkaistaanko nuorten työllisyys ennen kaikkea työmarkkinasääntöjä keventämällä vai kohdennetuilla tukitoimilla.

Aiemmassa jutussamme kerroimme hallituksen nuorten työllistymissetelistä, joka on jäänyt työnantajilla vähälle käytölle, vaikka tukeen on varattu 30 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ehtojen keventämistä muun muassa lyhentämällä vaadittua työttömyysjaksoa ja laajentamalla tuen käyttöä myös säätiöihin ja yhdistyksiin, jotta seteli tavoittaisi useampia nuoria ja työnantajia. Taustalla on arvioitu olevan heikko taloustilanne ja se, että tuki kattaa vain osan palkkakustannuksista, mikä on rajoittanut rekrytointeja.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?