Suomen talouslinja saa OECD:ltä ja EU-komissiolta sopeutus- ja investointisuosituksia
Suomen julkisen talouden alijäämän pienentäminen ja velkaantumisen hillintä nousevat esiin, kun maa saa samana päivänä uudet talousohjeet sekä OECD:ltä että EU-komissiolta. Suosituksissa painottuvat menojen hallinnan ohella investoinnit energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin sekä toimet osaajapulan helpottamiseksi.
Kohokohdat
- OECD ja EU-komissio suosittelevat Suomelle julkisen talouden sopeutusta, mutta korostavat investointien tarvetta erityisesti energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin.
- OECD kiinnittää huomiota osaajapulaan ja suosittelee koulutuksen sekä työperäisen maahanmuuton lisäämistä, samalla korostaen Suomen sähköistymisen ja vihreän siirtymän edistyksellisyyttä.
- Suomen julkinen velka on noin 90 prosenttia BKT:sta ja työttömyysaste 10,5 prosenttia, mutta alkuvuoden 0,9 prosentin talouskasvu on OECD-maiden toiseksi vahvin.
OECD:n ja komission suositukset Suomelle
Ylen mukaan OECD julkaisee Pariisissa Suomea koskevan maaraportin osana tuoretta talouskatsaustaan, ja järjestön viesti on, että maan on jatkettava määrätietoista sopeutusta, jotta julkinen velka tasaantuu epävarmassa kansainvälisessä ympäristössä. Samalla OECD katsoo, että Suomella on oltava liikkumavaraa investoida erityisesti energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin.OECD nostaa esiin myös osaajapulan, jota sen mukaan pitäisi helpottaa lisäämällä koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa. Järjestö arvioi lisäksi, että Suomen sähköistyminen ja vihreä siirtymä ovat edenneet verraten pitkälle, mikä suojaa maata fossiilienergian hintavaihteluilta paremmin kuin monia muita maita.
Iltapäivällä EU-komissio julkaisee Brysselissä talouden kevätpaketin, jossa Suomelle annetaan maakohtaisia suosituksia. Liiallisen alijäämän menettelyssä oleva Suomi saa komissiolta viestin, että ylisuuresta alijäämästä on pyrittävä eroon, vaikka puolustusmenojen kasvulle annetaan osin joustoa poikkeuslausekkeen kautta.
Komission mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä julkisiin menoihin. Samalla se painottaa innovaatioiden vauhdittamista yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä, kasvurahoituksen saatavuuden turvaamista, liikenteen ja teollisuuden päästöjen vähentämistä sekä maa- ja metsätalouden kestävyyden parantamista.
Kasvun merkit ja rakenteelliset paineet
Suomen talouskuva pysyy laajemmassa OECD-ympäristössä synkkähkönä, sillä hintojen nousu, etenkin polttoaineissa ja lannoitteissa, rasittaa useita maita. OECD:n pääekonomisti Stefano Scarpetta sanoo, että jos konfliktit pitkittyvät, useiden maiden tämän ja ensi vuoden bruttokansantuotteen ennusteista voi hävitä noin prosentti.Suomen vihreä siirtymä suojaa sähkön hintaa sotien aiheuttamilta nousuilta, mutta liikenteessä fossiilisten polttoaineiden suuri osuus pitää inflaatio- ja korkopaineita yllä. Julkisen velan taso on Suomessa noin 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on korkea mutta ei poikkeuksellinen OECD-vertailussa, kun esimerkiksi Belgiassa, Kanadassa ja UK:ssa taso liikkuu 100 prosentin tuntumassa tai sen yli.
Tilastot ovat samalla tarjonneet myös myönteisiä yllätyksiä, sillä Suomen alkuvuoden 0,9 prosentin talouskasvu on OECD-maiden toiseksi vahvin heti Etelä-Korean jälkeen. Vastapainoksi työttömyysaste on 10,5 prosenttia, mikä on OECD-maiden korkein ja selvästi EU-maiden yleisen 5,0-6,0 prosentin tason yläpuolella.
Poliittiset kommentit suosituksista ovat vielä osin tulossa. Valtiovarainministeri Riikka Purra ei anna Ylelle haastattelua aikataulusyihin vedoten, kun taas pääministeri Petteri Orpo on luvannut kommentoida OECD:n viestejä myöhemmin keskiviikkona Pariisissa, missä Suomi osallistuu OECD:n ministerineuvoston kokoukseen puheenjohtajamaana.
Kerroimme aiemmin OECD:n kaksipäiväisestä ministerikokouksesta Pariisissa, jossa Suomi toimii puheenjohtajamaana ja nostaa teollisuuspolitiikan keskustelun kärjeksi. Artikkelissa kuvattiin myös pääministeri Petteri Orpon roolia avajaistilaisuuden pääpuhujana sekä kokouksen painotuksia kilpailukykyyn, investointeihin ja kansainväliseen kauppaan aikana, jolloin talouspolitiikan paineet ovat kasvaneet. Tausta auttaa hahmottamaan, miksi OECD:n tuoreet Suomea koskevat maaraporttiviestit ja EU-komission suositukset kytkeytyvät samaan laajempaan talous- ja rakennepolitiikan kehykseen.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto