Alavuden ja Ähtärin kuntaliitosselvitys lisää painetta palveluratkaisuihin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Alavuden ja Ähtärin kuntaliitos

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

05.06.2026

Alavuden ja Ähtärin kuntaliitosselvitys lisää painetta palveluratkaisuihin — Kuntaliitospaine kasvaa

Valtiovarainministeriön käynnistämä erityinen kuntajakoselvitys vie Alavuden ja Ähtärin kohti mahdollista kuntaliitosta tilanteessa, jossa molemmissa kunnissa on vastustettu yhdistymistä. Jos valtuustot eivät itse päädy liitoksen kannalle, prosessi voi johtaa harvinaiseen pakkoliitokseen.

Kohokohdat

Valtiovarainministeriö käynnisti erityisen kuntajakoselvityksen Alavuden ja Ähtärin välillä, herättäen huolta palvelujen keskittämisestä ja päätösvallan vähenemisestä asukkaiden keskuudessa.
Neuvottelut korostavat palveluverkoston järjestämistä yhtenä kokonaisuutena tulevan kunnan merkittävimpänä ratkaisupaineena, erityisesti Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen jo keskitettyä palveluja.
Kuntaliitoksen mahdolliset taloudelliset hyödyt liittyvät palvelujen yhdistämiseen ja säästöihin, mutta paikallinen huoli liittyy lähipalvelujen, kuten sote-palveluiden, säilymiseen ja olemassa olevien tilojen hyödyntämiseen.

Kuntaliitosselvityksen eteneminen ja kuntalaisten reaktiot

Ylen mukaan valtiovarainministeriön määräys erityisen kuntajakoselvityksen aloittamisesta ei tullut Alavudelle eikä Ähtärille yllätyksenä, mutta neuvotteluista ei odoteta helppoja. Molemmissa kunnissa liitosta on vastustettu, ja kuntalaisten kommenteissa korostuvat huolet palvelujen siirtymisestä sekä paikallisen päätösvallan heikkenemisestä.

Ähtäriläinen Jussi Makkula arvioi, että liitos voi kiihdyttää palvelujen keskittymistä Alavuden keskustaan. Alavutelainen Kari Kontolampi puolestaan kuvaa mahdollista Ähtärin liittämistä etäiseksi, vaikka Alavudella on jo kokemusta kuntaliitoksesta, kun Töysä liittyi siihen vapaaehtoisella sopimuksella vuonna 2013.

Kaikki näkemykset eivät kuitenkaan ole kielteisiä. Ähtäriläinen Osmo Sivén pitää Alavutta kunnalleen sopivana kumppanina ja arvioi kuntien voivan sopeutua yhteen, vaikka hänen mukaansa Ähtäri olisi voinut selvitä myös itsenäisenä. Alavudella asuva Ingrid Geeraerts näkee liitoksessa mahdollisuuden uuteen alkuun, etenkin kun matkailussa yhteistyötä tehdään jo valmiiksi.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan kuntien taloustilanne voi johtaa arviointimenettelyihin, mutta niiden lopputuloksena ei aina ole kuntajakoselvitys tai kuntaliitos. Suomessa on tehty useita erityisiä kuntajakoselvityksiä, mutta vain harva on lopulta johtanut tilanteeseen, jossa kunnat eivät pääse sopuun ja valtio vie läpi pakkoliitoksen. Tekstissä mainitaan viimeisimpinä esimerkkeinä Tarvasjoen ja Liedon sekä Lavian ja Porin liitokset vuoden 2015 alusta.

Palveluverkko nousee ratkaisun keskiöön

Mahdollisen uuden kunnan neuvotteluissa keskeiseksi kysymykseksi nousee palvelujen järjestäminen yhtenä kokonaisuutena. Tämä huolettaa myös asukkaita, koska Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on jo viime vuosina keskittänyt palveluita sekä Ähtärissä että Alavudella.

Esimerkiksi ähtäriläisten kiirepäivystys on jo Alavudella, ja keskustelussa on noussut esiin myös se, että Ähtärissä on edelleen entisen sairaalan tiloja sekä tyhjillään oleva Veljeskoti. Kuntalaisten näkemyksissä korostuu, että olemassa olevia tiloja voitaisiin hyödyntää sote-palveluissa sen sijaan, että uusia ratkaisuja rakennettaisiin Alavudelle.

Geeraerts pitää Ähtärin sairaalan lakkauttamista valitettavana, mutta arvioi palvelujen yhdistämisen voivan tuoda säästöjä. Ähtäriläinen Sirpa Pollari taas sanoo kannattavansa mieluummin pieniä yksiköitä kuin suuria ja pelkää, että palveluita voidaan viedä alueelta vielä lisää. Näin kuntaliitosselvityksen taloudellinen tavoite kytkeytyy suoraan siihen, miten lähipalvelut lopulta turvataan Etelä-Pohjanmaalla.

Aiemmassa jutussamme Ähtärin ja Alavuden erityinen kuntajakoselvitys käsiteltiin valtiovarainministeriön käynnistämänä prosessina, jonka taustalla on Ähtärin heikko taloustilanne ja huoli peruspalvelujen turvaamisesta. Kerroimme selvityksen aikataulusta ja etenemisestä kuulemisiin sekä valtuustokäsittelyihin, ja siitä, että jos kunnat eivät pääse sopuun, lopullinen ratkaisu voi siirtyä valtioneuvostolle.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?