Aalto-yliopisto vahvistaa energiasiirtymän tutkimusta 9 miljoonan euron lahjoituksilla

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Aalto energiasiirtymän tutkimus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

09.06.2026

Aalto-yliopisto vahvistaa energiasiirtymän tutkimusta 9 miljoonan euron lahjoituksilla — Aalto vauhdittaa energiatutkimusta

Suomessa energiasiirtymän tutkimus saa uutta rahoitusta samaan aikaan, kun asiantuntijat varoittavat ilmastotavoitteiden ja käytettävissä olevien ratkaisujen välisestä kuilusta. Aalto-yliopistoon ohjautuva yhdeksän miljoonan euron lahjoituspotin on tarkoitus vauhdittaa uusien teknologioiden kehitystä, koska fossiilisista polttoaineista irtautuminen etenee tutkijoiden mukaan vielä vuosikymmenten aikajänteellä.

Kohokohdat

Aalto-yliopisto saa 9 miljoonan euron yritys- ja säätiölahjoitukset energiasiirtymän osaamiskeskukseen tukemaan uuden teknologian ja ratkaisujen tutkimusta.
St1:n perustaja Mika Anttonen kritisoi Ylellä tämän hetken ilmastotavoitteita saavuttamattomina, koska nykyteknologia ei mahdollista aikataulussa irtautumista fossiilisista polttoaineista.
Suomen tutkimusinfrastruktuurit kuten ICOS ja SMEAR ovat kansainvälisessä kärjessä, mutta asiantuntijat varoittavat todellisen muutoksen ja rahoituksen kiireellisyydestä ennen vuosikymmenen loppua.

Lahjoitusrahoitus tukee energiasiirtymän ratkaisuja

Ylen mukaan Aalto-yliopisto saa yhdeksän miljoonaa euroa lahjoituksia yrityksiltä ja säätiöltä energiasiirtymän vauhdittamiseen. Rahoitus kohdistuu uuteen energiasiirtymän osaamiskeskukseen, jonka tavoitteena on koota tutkimusta ja kehittää ratkaisuja tilanteessa, jossa nykyteknologia ei asiantuntijoiden mukaan yksin riitä ilmastonmuutoksen hillintään.

Osaamiskeskuksen johtaja, professori Annukka Santasalo-Aarnio arvioi, että energiasiirtymä on jo käynnissä ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenee. Hänen mukaansa esimerkiksi kivihiilestä on Suomessa päästy lähes kokonaan eroon, mutta yksittäinen teknologia ei pysty korvaamaan fossiilisen energian mittavaa käyttöä, minkä vuoksi tarvitaan uusia ratkaisuja ja laajempaa teknologiavalikoimaa.

St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen, joka on tehnyt kolme miljoonan euron lahjoituksen, kuvasi Ylen haastattelussa ilmastotavoitteita mahdottomiksi nykyisellä etenemistavalla. Santasalo-Aarnio ja akateemikko Markku Kulmala pitävät arviota suorapuheisena mutta olennaisena huomiona siitä, että poliittisten tavoitteiden, teknologisen kehityksen ja todellisten aikataulujen välillä on yhä merkittävä ristiriita.

Walter Ahlströmin säätiötä johtava professori Markku Wilenius katsoo, ettei nykyteknologialla voida irtautua fossiilisista polttoaineista siinä aikataulussa, jota ilmastotieteen arviot edellyttävät. Hänen mukaansa ilmastonmuutokseen vastaaminen sisältää samalla huomattavan liiketoimintapotentiaalin, mikä perustelee panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin.

Suomen tutkimusasema ja päätöksenteon paine kasvavat

Kulmalan mukaan energiasiirtymä ei yksin ratkaise ilmastokriisiä, vaan rinnalla tarvitaan hiilinieluja, hiilidioksidin poistamista ilmakehästä sekä koko ilmastovaikutuksen laajempaa ymmärtämistä. Hän korostaa, että Suomen tutkimusinfrastruktuurit, kuten ICOS, ACTRIS ja Hyytiälän SMEAR-asema, ovat maailman kärjessä, vaikka tutkimuksen jatkuvuus ei hänen mukaansa ole itsestään selvää.

Wilenius varoittaa, että aikaa todellisen muutoksen käynnistämiseen on tuskin tämän vuosikymmenen loppuun asti ja että ilmastojärjestelmän vakavien käännepisteiden riskit kasvavat koko ajan. Hänen mukaansa päästövähennysten lisäksi tarvitaan maaperään ja metsiin perustuvia ratkaisuja, ja juuri metsityksessä sekä metsien kasvun ymmärtämisessä Suomella on poikkeuksellisen vahva osaamispohja.

Santasalo-Aarnio arvioi, että siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on lähestymässä puoliväliä, mutta täydellinen irtautuminen kestää vielä vuosikymmeniä. Hän näkee yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi sen, etteivät päättäjät saa tutkimustietoa riittävän koottuna käyttöönsä, ja katsoo uuden osaamiskeskuksen voivan auttaa tuomaan Aallossa tehtävää tutkimusta suoremmin päätöksenteon tueksi.

Asiantuntijoiden yhteinen viesti on, että ilmastoratkaisut etenevät, mutta tahti ei vielä vastaa haasteen mittaluokkaa. Samalla tutkimusrahoitus, yritysinvestoinnit ja skaalautuvat teknologiat nähdään Suomessa keinona vahvistaa sekä teollista kilpailukykyä että ilmastotyön uskottavuutta.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme pankkisektorin fossiilisiin polttoaineisiin suuntaaman rahoituksen kasvua vuonna 2025 ja sitä, miten kehitys on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Jutussa nostimme esiin myös vaikutuksia Suomessa, kun esimerkiksi Danske Bankin fossiilienergiaan kohdistamat sijoitukset kasvoivat, mikä korostaa rahoitusalan keskeistä roolia energia-alan murroksen suunnassa ja vauhdissa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?