Kruunupyyn Sähkölaitos kirjaa Hannes-myrskystä lähes miljoonan euron kustannukset

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kruunupyyn Sähkölaitos ja Hannes-myrsky

Kaikki uutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyviranomaisten uutiset

Ciaran Ryan

11 tuntia sitten

Kruunupyyn Sähkölaitos kirjaa Hannes-myrskystä lähes miljoonan euron kustannukset — Miljoonatappiot Hannes-myrskystä

Viime vuoden lopulla maan länsiosiin iskenyt Hannes-myrsky kasvattaa sähköverkkoyhtiöiden kustannuksia yli 40 miljoonaan euroon korvausten ja korjaustöiden kautta. Erityisen kovaa isku osuu pieniin alueellisiin yhtiöihin, joilla menot painavat tulosta tappiolle ja siirtävät verkkoinvestointeja.

Kohokohdat

Kruunupyyn Sähkölaitos kirjaa Hannes-myrskyn takia lähes miljoonan euron kustannukset, mikä on merkittävä osuus alle 6 miljoonan euron liikevaihdosta.
Verkko Korpela joutuu maksamaan 1,5 miljoonaa euroa korvauksia aiheuttaen viime vuoden tulokselle lähes puolen miljoonan euron tappion, ja Elenia maksaa korvauksia 8 miljoonaa euroa.
Alan verkkoinvestoinnit, yhteensä 700-800 miljoonaa euroa vuodessa viime vuosikymmenellä, ovat vähentäneet sähkönjakelun keskeytysten laajuutta merkittävästi Hannes-myrskyn aikana.

Myrskylasku rasittaa pieniä verkkoyhtiöitä

Ylen mukaan Yle Hannes-myrsky pakottaa sähköverkkoyhtiöt maksamaan asiakkailleen pelkästään pitkistä sähkökatkoista yli 20 miljoonaa euroa, ja tämän lisäksi viankorjauskuluja kertyy noin 20 miljoonaa euroa. Liki 100 000 suomalaista koki yli 12 tunnin sähkökatkon ja saa siksi korvauksen.

Suhteellisesti kovimpiin kärsijöihin kuuluu Kruunupyyn Sähkölaitos, jolla on runsaat 3 300 asiakasta. Yhtiö maksaa sähkökatkoista korvauksia noin 480 000 euroa, lähes joka toiselle asiakkaalleen, ja korjauskulut nousevat lähes samalle tasolle, joten Hanneksen kokonaiskustannukset kohoavat lähelle miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja Fredrik Näsen mukaan summa on yhtiölle erittäin merkittävä, kun liikevaihto jää vajaaseen kuuteen miljoonaan euroon. Hänen mukaansa keväälle suunnitellut verkon parannustyöt siirtyvät väistämättä, ja syksyllä yhtiö arvioi, tarvitaanko hintamuutoksia, jos sähköjohtojen maakaapelointia halutaan jatkaa.

Myös keskipohjalainen Verkko Korpela kärsii poikkeuksellisen suurista kustannuksista. Noin 20 000 asiakkaan yhtiö joutuu maksamaan korvauksia joka neljännelle asiakkaalleen yhteensä 1,5 miljoonaa euroa, mikä vetää viime vuoden tuloksen lähes puoli miljoonaa euroa tappiolle.

Verkkoinvestoinnit rajaavat vahinkoja

Suuretkin toimijat maksavat poikkeuksellisia summia Hanneksen jälkeen. Elenia, jolla on 443 000 asiakasta, maksaa korvauksia ja hyvityksiä kahdeksan miljoonaa euroa, enemmän kuin koskaan aiemmin.

Suomessa on investoitu sähkönjakeluverkkoihin viimeisten kymmenen vuoden aikana 700-800 miljoonaa euroa vuodessa, ja ilmaverkkoa on siirretty maan alle kymmeniätuhansia kilometrejä. Energiateollisuuden johtavan asiantuntijan Ina Lehdon mukaan 10 vuoden takaisella sähköverkolla Hannes olisi aiheuttanut täyden katastrofin.

Vertailukohtana vuoden 2011 Tapani-myrsky katkaisi sähköt yli puolelta miljoonalta suomalaiselta. Nyt Hannes vei sähköt pahimmillaan 180 000 kotitaloudelta, mikä alan toimijoiden mukaan osoittaa, että verkon toimintavarmuuteen tehdyt investoinnit ovat vähentäneet keskeytysten laajuutta.

Carunan aluejohtaja Vesa Hälvän mukaan myrsky toimii samalla muistutuksena siitä, että työ sähköverkon toimintavarmuuden parantamiseksi on yhä kesken. Yhtiöllä on noin 90 000 kilometriä verkkoa, josta kolmannes on edelleen ilmajohtoja, ja se on investoinut verkkoon noin 2,2 miljardia euroa runsaan kymmenen vuoden aikana.

Hälvän mukaan sähkökatkoja kokeneiden asiakkaiden määrä olisi ollut kolminkertainen ilman näitä investointeja. Useimmat Ylen kyselyyn vastanneet verkkoyhtiöt arvioivat, etteivät myrskykustannukset näy suoraan kuluttajahinnoissa, vaan ne kirjataan viime ja tämän vuoden tulokseen tappioina.

Kerroimme aiemmin OECD:n ja EU-komission Suomelle antamista suosituksista, joissa korostuivat julkisen talouden sopeutus sekä samanaikainen tarve panostaa investointeihin erityisesti energiaan ja infrastruktuuriin. Artikkelissa nostettiin esiin myös velkaantumisen hillintä ja menojen hallinta, mutta toisaalta tarve säilyttää liikkumavaraa vihreän siirtymän ja sähköistymisen kannalta keskeisiin hankkeisiin. Tämä tausta auttaa ymmärtämään, miksi myös sähköverkon toimintavarmuuteen liittyvät kustannukset ja investointipaineet ovat nyt tapetilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?