Inflaatiopaine työntää EKP:tä kohti koronnostoa

Inflaatiopaine työntää EKP:tä kohti koronnostoa
EKP lähestyy ensimmäistä koronnostoa sitten vuoden 2023

Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoja ensimmäistä kertaa vuoden 2023 jälkeen, kun Iranin sota pitää energian hinnat korkeina ja työntää inflaation jälleen tavoitteen yläpuolelle. Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2023, energiakustannusten nousun ja palveluiden hintojen pysyessä vakaina.

Kohokohdat

  • EKP:n odotetaan nostavan talletuskorkoa 25 peruspisteellä 2,25 prosenttiin.
  • Kyseessä olisi EKP:n ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2023.
  • Euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 prosenttiin, mikä ylittää EKP:n 2 prosentin tavoitteen.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Bloombergin mukaan ekonomistit odottavat EKP:n nostavan talletuskorkoa 25 peruspisteellä 2,25 prosenttiin, mikä tekee siitä ensimmäisen suuren keskuspankin, joka kiristää politiikkaansa vastauksena konfliktiin. 

Inflaatio pakottaa suunnanmuutokseen

Kuukausien ajan EKP:n virkamiehet väittivät, että rahapolitiikka oli hyvissä asemissa inflaation lähestyessä keskuspankin 2 prosentin tavoitetta. Tämä peruste on heikentynyt Lähi-idän sodan pitkittyessä, mikä on pitänyt öljy- ja kaasumarkkinat paineen alla ja lisännyt riskiä energiakustannusten siirtymisestä laajemmin hintoihin.

EKP itse on varoittanut, että sota on tehnyt näkymistä epävarmempia, luoden inflaatioon kohdistuvia nousuriskejä ja kasvuun kohdistuvia laskuriskejä. Tämä on pääjohtaja Christine Lagarden nykyinen dilemma: hintapaineet kasvavat, mutta euroalueen talous näyttää väsymisen merkkejä.

EKP:n uusien ennusteiden odotetaan osoittavan korkeampaa inflaatiota tälle ja ensi vuodelle sekä heikompaa kasvua. Analyytikot odottavat virkamiesten myös nostavan arviotaan pohjainflaatiosta, mikä on merkki siitä, ettei shokki rajoitu enää pelkästään energiaan.

Kasvuriski rajoittaa EKP:n liikkumavaraa

Odotettu siirto ei todennäköisesti lopeta keskustelua korkopolusta. Sijoittajat ja ekonomistit seuraavat, antaako Lagarde merkkejä uudesta korotuksesta myöhemmin tänä vuonna, joidenkin kyselyiden viitatessa toiseen korotukseen syyskuussa.

Haasteena on, ettei euroalueella ole juurikaan kasvupuskuria. Luottamusindikaattorit heikkenivät toukokuussa, ja korkeammat lainakustannukset voivat hidastaa investointeja, asuntomarkkinoita ja kulutuskysyntää entisestään. Tämä tekee tulevasta päätöksestä vähemmän suoraviivaisen kuin normaali taistelu inflaatiota vastaan. EKP:n on ehkä kiristettävä riittävästi uskottavuuden säilyttämiseksi, mutta ei niin paljon, että se muuttaa energiashokin laajemmaksi taantumaksi.

Markkinat etsivät seuraavaa signaalia

Korkoilmoitus on määrä antaa klo 14,15 Frankfurtin aikaa, ja Lagarden lehdistötilaisuus alkaa 30 minuuttia myöhemmin. Hänen viestinsä voi olla merkittävämpi kuin itse neljännespisteen korotus, sillä markkinat odottavat korotusta jo valmiiksi.

Inflaation ollessa 3,2 prosentissa, selvästi yli 2 prosentin tavoitteen, ja talletuskoron ollessa yhä vuoden 2023 huipun (4 %) alapuolella, keskuspankilla on varaa toimia. Mutta kasvun heikentyessä jokainen lisäkorotus tuo mukanaan korkeamman taloudellisen hinnan.

Aiemmin raportoitiin, että euroalueen inflaatio-odotukset viilenevät, mutta EKP:n koronnosto on edelleen todennäköinen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.