Valtio tekee tarjouksen Palokin voimalaitoksen ja padon lunastamisesta Heinävedellä

Valtio tekee tarjouksen Palokin voimalaitoksen ja padon lunastamisesta Heinävedellä
Valtio lunastaa Palokin padon

Heinäveden Palokin padon ja voimalaitoksen mahdollinen lunastus etenee tänään, kun valtioneuvosto antaa niistä virallisen tarjouksen. Hanke liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen purkaa kohde ja palauttaa vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia alueella.

Kohokohdat

  • Valtioneuvosto tekee tänään virallisen tarjouksen Palokin padon ja voimalaitoksen lunastamisesta Pohjois-Karjalan Sähkö -yhtiölle ja sen omistajakunnille.
  • Hallitus on varannut investointiohjelmassaan 20 miljoonaa euroa Palokin padon ja voimalaitoksen ennallistamiseen, mutta tarkempi hinta määritellään myöhemmin.
  • Pohjois-Karjalan Sähkö ja Joensuun kaupunki arvioivat kustannusten olevan 50 miljoonaa euroa, mikä ylittää selvästi valtion varaaman summan.

Tarjouksen sisältö ja ennallistamisen rahoitus

Ylen mukaan valtioneuvosto tekee tänään illalla virallisen tarjouksen Heinävedellä sijaitsevien Palokin padon ja voimalaitoksen lunastamisesta. Tarjous esitellään Pohjois-Karjalan Sähkö -yhtiölle ja sen omistajakunnille, mutta yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu.

Aiemmin julkisuudessa on ollut esillä malli, jossa padon ja voimalaitoksen hinta määritellään ainakin osittain usean vuoden seurantajakson aikana. Hallituksen investointiohjelmassa Palokin ennallistamiseen on varattu 20 miljoonaa euroa.

Vaikutukset alueelle ja energiayhtiön näkemykset

Palokin padon ja voimalaitoksen purkaminen tukisi äärimmäisen uhanalaisen järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen lisääntymistä. Koskien vapauttaminen on kirjattu Petteri Orpon hallitusohjelmaan osana laajempaa ennallistamistavoitetta.

Pohjois-Karjalan Sähkön johto ja sen suurin omistaja Joensuun kaupunki ovat aiemmin todenneet, ettei varattu 20 miljoonan euron summa riitä hankkeen toteuttamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön selvitysmies Esa Härmälä arvioi vuonna 2024, että Palokin ennallistaminen maksaisi 50 miljoonaa euroa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Päijät-Hämeen sähköverkon kapasiteettipulaa ja sitä, miten 110 kV -verkkoon nojaava rakenne voi hidastaa uusiutuvan energian sekä sähköintensiivisten teollisuushankkeiden etenemistä. Samalla korostimme, että ilman merkittäviä verkkoinvestointeja alueella kasvaa riski investointien ja työpaikkojen siirtymisestä muualle, minkä vuoksi kantaverkon vahvistaminen ja ennakoiva suunnittelu nousivat keskeisiksi teemoiksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.