Nato valmistautuu julkistamaan ydinpelotelausunnon, Suomen rooli seurannassa
Nato-maat valmistautuvat antamaan torstaina poikkeuksellisen julkisen lausunnon liittokunnan ydinpelotteesta ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuosikymmeneen. Lausunto tulee aikana, jolloin Euroopan turvallisuushuoli kasvaa ja Suomi osallistuu ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän työhön ilman ydinaseita koskevia kansallisia rajoitteita.
Kohokohdat
- Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä kokoontuu torstaina Brysselissä ja aikoo antaa harvinaisen julkisen lausunnon liittokunnan ydinpelotteesta.
- Suomi osallistuu kokoukseen ilman ydinaseita koskevia rajoitteita, ja maan puolustusministeri Antti Häkkänen on mukana päätöksenteossa.
- Suomen eduskunta poisti ydinaseiden maahantuontikiellon, mutta poliittinen linjaus on, että ydinaseita ei sijoiteta Suomeen eikä torstain Naton lausunto muuta tätä.
Torstain kokous ja lausunnon tausta
Ylen mukaan Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä kokoontuu torstaiaamuna Brysselissä ja aikoo lausua julkisesti liittokunnan ydinpelotteesta. Ryhmään kuuluvat kaikki liittolaismaat Ranskaa lukuun ottamatta, ja se vastaa yhdessä Naton ydinpelotteen suunnittelusta.Suomi kuuluu ryhmään, koska se ei asettanut jäseneksi liittyessään ydinaseita koskevia rajoitteita. Myös puolustusministeri Antti Häkkänen osallistuu kokoukseen.
Julkiset lausunnot ydinpelotteesta ovat olleet erittäin harvinaisia, ja edellinen vastaava ulostulo on tiettävästi annettu lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Lausunnon sisällöstä ei toistaiseksi ole tullut julkisuuteen tarkempia tietoja.
Turvallisuusympäristö ja vaikutukset Suomelle
Liittokunnan ydinasepelote on yksi Naton tarkimmin varjelluista turvallisuusjärjestelyistä, ja sen tarkoitus on nostaa mahdollisen vastustajan kynnystä uhata liittolaisia. Jännitteiden kiristyessä Nato modernisoi ydinpelotettaan samalla, kun U.S. on vakuuttanut pitävänsä ydinasepelotteensa Euroopan suojana.Kesäkuun alussa Financial Times kertoi, että U.S. harkitsee muutoksia järjestelyyn siten, että ydinaseiden kuljettamiseen soveltuvia hävittäjiä voisi olla nykyistä useammassa Euroopan maassa. Lehden mukaan keskustelu ei kuitenkaan välttämättä johda muutoksiin nykytilanteessa.
Puola on aiemmin ilmaissut julkisesti halunsa osallistua ydinasejakoon. IISS:n arvion mukaan tämä voisi tarkoittaa aseiden sijoittamista, aseita kuljettavia hävittäjiä tai vahvempaa asemaa päätöksenteossa.
Suomessa eduskunta hyväksyi keskiviikkona lainmuutoksen, jonka jälkeen ydinaseiden maahantuonti ei enää ole kiellettyä. Poliittinen linja kuitenkin on, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita, ja Ylen tietojen mukaan Naton torstainen lausunto ei muuta tätä asetelmaa, vaikka Suomen muuta roolia pelotteessa tai mahdollista mainintaa lausunnossa ei vielä tiedetä.
Aiemmassa artikkelissamme Suomen rikoslainsäädännön uudistamisesta kerroimme oikeusministeriön lakihankkeesta, joka lisäisi rikoslakiin kolme uutta rangaistussäännöstä ulkovaltojen vaikuttamis- ja tiedustelutoimintaan puuttumiseksi. Ehdotus koskee haitallista informaatiovaikuttamista, vakoilurikoksen materiaalista tukemista sekä niin sanottua pakolaisvakoilua, ja sen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten keinoja torjua painostusta ja suojata kansallista turvallisuutta.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto