Nato vahvistaa ydinpelotteen investoinnit ja pitää U.S.:n aseet Euroopassa

Nato vahvistaa ydinpelotteen investoinnit ja pitää U.S.:n aseet Euroopassa
Nato vahvistaa ydinpelotteen

Nato antaa harvinaisen julkisen linjauksen ydinpelotteestaan aikana, jolloin sotilasliitto korostaa yhteisen puolustuksen uskottavuutta. Lausunto vahvistaa, että jäsenmaat sitoutuvat rahoittamaan kyvykkyyksiä ja joukkoja, joilla ydinpelotetta toteutetaan, ja että U.S.:n ydinaseet pysyvät Euroopassa.

Kohokohdat

  • Nato vahvistaa ydinpelotteen investoinnit, U.S.:n ydinaseet pysyvät Euroopassa ja jäsenmaat modernisoivat sekä syventävät pelotettaan.
  • Kaikki Naton ydinasepolitiikan ryhmään kuuluvat maat sitoutuvat investoimaan kyvykkyyksiin ja joukkoihin ydinpelotteen toteuttamiseksi, mukaan lukien Suomi.
  • Suomen eduskunta hyväksyi lakimuutokset, jotka sallivat ydinaseiden maahantuonnin tukemaan Naton ydinpelotesuunnittelua, vaikka Suomeen ei sijoiteta ydinaseita.

Ydinpelotteen linjaus ja jäsenmaiden sitoumukset

Ylen mukaan Nato kertoo lausunnossaan, että ydinaseet pysyvät sen äärimmäisenä pelotteena ja että ydinasepolitiikan ryhmään kuuluvat maat vahvistavat ulotetun ydinpelotteen jatkuvan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että U.S.:n aseet pysyvät Euroopassa ja jäsenmaat myös modernisoivat sekä syventävät ydinpelotettaan.

Lausunnon mukaan kaikki ydinasepolitiikan ryhmään kuuluvat maat sitoutuvat investoimaan kyvykkyyksiin ja joukkoihin, jotka toteuttavat Naton ydinpelotetta. Naton ydinasesuunnitteluryhmään kuuluvat muut Nato-maat paitsi Ranska, ja Suomea ryhmässä edustaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Naton jäsenmaista omat ydinaseet ovat U.S.:lla, UK:lla ja Ranskalla. U.S. on sijoittanut B-61-ydinaseita Italiaan, Turkkiin, Belgiaan, Saksaan, Alankomaihin ja Britanniaan, ja näillä jäsenmailla on myös lentokoneita, jotka voivat kantaa B-61-ydinaseita.

Suomen rooli ja vaikutus puolustuspolitiikkaan

Suomen ilmavoimilla ei ole tällaisia koneita, vaikka Suomi kuuluu Naton yhteisen ydinasesuunnittelun piiriin. Suomen F-18-hävittäjien tehtävänä Naton ydinaseharjoituksissa on ollut suojata ja tukea ydinaseita kantavia koneita.

Naton ydinasepelotteesta päätetään sotilasliiton ydinasesuunnitteluryhmässä, ja liiton mukaan yhteisen suunnittelun tarkoitus on jakaa pelotteen hyödyt ja riskit laajemmalle joukolle jäsenmaita. Järjestely käynnistyi muodollisesti kylmän sodan aikana vuonna 1966, ja julkinen lausunto on poikkeuksellinen, koska ydinasepolitiikka kuuluu Naton tiukimmin turvaluokiteltuihin kokonaisuuksiin.

Suomessa eduskunta äänesti eilen lakimuutoksista, jotka sallivat ydinaseiden maahantuonnin. Hallitus perustelee muutosta sillä, että Suomen lainsäädännön ei pidä rajoittaa Naton ydinpelotteen suunnittelua, vaikka poliittisesti on sovittu, ettei Suomeen sijoiteta ydinaseita eikä Suomesta tule ydinasevaltiota.

Aiemmin kerroimme Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän poikkeuksellisesta aikeesta antaa harvinainen julkinen lausunto liittokunnan ydinpelotteesta. Jutussa käsiteltiin myös Suomen osallistumista ryhmän työhön ilman ydinaseisiin liittyviä kansallisia rajoitteita sekä eduskunnan päätöstä poistaa ydinaseiden maahantuontikielto, vaikka poliittinen linjaus on, ettei ydinaseita sijoiteta Suomeen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.