EU-yritysten Venäjä-liiketoiminta pitää pakotepaineen riittämättömänä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
EU-yritysten Venäjä-liiketoiminta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

2 tuntia sitten

EU-yritysten Venäjä-liiketoiminta pitää pakotepaineen riittämättömänä — EU-yritykset Venäjällä nyt

Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa viidettä vuotta osa eurooppalaisista suuryrityksistä toimii edelleen Venäjällä ja maksaa maalle veroja, joita käytetään myös sotatalouden rahoittamiseen. Keskustelu kiristyvistä pakotteista voimistuu samaan aikaan, kun yritysten Venäjä-yhteydet ulottuvat myös useisiin suomalaisille tuttuihin brändeihin.

Kohokohdat

EU-maiden yritykset maksoivat vuonna 2024 noin 2,5 miljardia euroa veroja Venäjän valtiolle, mikä kasvattaa pakotepaineen tarpeellisuutta.
Kuluttajatuotteita valmistavat länsiyritykset, kuten Coca-Cola HBC ja Nestlé, ylläpitävät edelleen tuotantoa Venäjällä huolimatta EU:n tukitoimista Ukrainalle.
Venäjälle jääminen altistaa ulkomaiset yritykset kasvaville taloudellisille riskeille veronkorotusten, arvaamattomien viranomaispäätösten ja mahdollisten haltuunottojen vuoksi.

Verotulot ja vaatimukset kaupan lopettamisesta

Ylen mukaan ruotsalainen europarlamentaarikko Karin Karlsbro vaatii kaiken kaupan ja liiketoiminnan kieltämistä Venäjän kanssa, koska hänen mukaansa nykyinen tilanne rahoittaa Vladimir Putinin sotaa. Karlsbro toimii Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan varapuheenjohtajana ja on arvostellut sitä, että EU lisää pakotteita mutta sallii samalla edelleen monenlaisen liiketoiminnan Venäjällä.

Kiovan kauppakorkeakoulun laskelman mukaan EU-maista lähtöisin olevat yhtiöt maksoivat vuonna 2024 Venäjän valtiolle noin 2,5 miljardia euroa veroja. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi, että vaikka summa on pieni suhteessa Venäjän koko budjettiin, jokainen valtion kassaan tuleva rupla on tärkeä maan rahoitusaseman kannalta, etenkin kun talouskehitys heikkenee.

Karlsbron mukaan paine Venäjää kohtaan on ollut hidasta ja riittämätöntä, ja juuri nyt EU:n pitäisi kiristää linjaansa. Hän katsoo, että kesäkuun alussa julkistettu 21. pakotepaketti on askel eteenpäin, mutta ei poista sitä ongelmaa, että osa liiketoiminnasta on edelleen laillista ja pakotteita voidaan kiertää.

Suomalaisbrändien kytkökset ja yritysriskejä koskeva huoli

Business and Human Rights Centre -järjestön vanhemman tutkijan Ella Skybenkon mukaan suurin ongelma liittyy kuluttajatuotteita valmistaviin länsimaisiin suuryhtiöihin, jotka jatkavat toimintaansa Venäjällä. Hän näkee ristiriidan siinä, että EU-maat tukevat Ukrainaa mutta eivät estä omia yrityksiään tukemasta Venäjän sotaponnisteluja liiketoiminnan ja veronmaksun kautta.

Tekstin mukaan suomalaisille tutuista brändeistä Venäjä-kytköksiä on muun muassa Finlandia-vodkalla, jonka omistaa Coca-Colan eurooppalainen pullottaja HBC, sekä Piltti-lastenruoalla, jonka omistaja Nestlé pitää edelleen tehtaita Venäjällä. Venäjällä toimii myös Nestlén jäätelöyhtiö Froneri, joka omistaa suomalaiset Pingviini-, Classic- ja Aino-merkit ja valmistaa Suomessa myös muiden yritysten jäätelöitä.

Skybenkon mukaan myös epäsuorilla kytköksillä on merkitystä, koska liikekumppanuuksien kautta syntyy yhteys hyökkäyssotaan. Hänen arvionsa mukaan yrityksillä olisi vastuu pyrkiä ehkäisemään haittoja, mutta Venäjän tapauksessa todelliseksi vaihtoehdoksi jää liiketoiminnan lopettaminen sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka jatkavat maassa.

Simolan mukaan Venäjälle jääminen lisää mainehaittojen ohella taloudellisia riskejä, koska yritysverotusta on kiristetty, uusia kiristyksiä suunnitellaan ja viranomaiskäytäntö muuttuu mielivaltaisemmaksi. Lisäksi ulkomaisia yrityksiä voidaan hänen mukaansa ottaa haltuun tai velvoittaa tukemaan sotaponnisteluja, mikä kasvattaa painetta arvioida Venäjä-läsnäolon kustannuksia uudelleen.

Aiemmassa jutussamme arvioimme Venäjän talouden ja järjestelmän kestävyyttä sekä sitä, miksi nopeaa romahdusta koskevat arviot eivät asiantuntijoiden mukaan saa vahvaa tukea. Käsittelimme myös sitä, miten Venäjä kykenee yhä rahoittamaan toimintaansa muun muassa kotimaisella lainanotolla, suuryritysten lisäpanoksilla ja omaisuuden takavarikoinnilla, sekä miksi Suomen tiedonsaanti Venäjästä ja turvallisuusnäkökohdat korostuvat rajapolitiikassa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?