Fintraffic keskittää seitsemän lentoaseman lennonjohdon Vantaalle vuoteen 2032 mennessä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Fintraffic keskittää lennonjohdon Vantaalle

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Sholanke Dele

1 tunti sitten

Fintraffic keskittää seitsemän lentoaseman lennonjohdon Vantaalle vuoteen 2032 mennessä — Lennonjohto Vantaalle 2032

Suomen alueellisten lentoasemien lennonvarmistuksessa on käynnissä toimintamallin muutos, jossa liikenteen ohjausta siirretään paikallisista torneista Helsinki-Vantaalle perustettavaan etälennonjohtokeskukseen. Järjestelyn tavoitteena on pidentää lentoasemien aukioloa, parantaa toimintavarmuutta ja alentaa Finavian lentoasemaverkoston kustannuksia.

Kohokohdat

Fintraffic perustaa Helsinki-Vantaalle etälennonjohtokeskuksen, joka ohjaa seitsemän lentoaseman liikennettä vaiheittain vuosina 2030–2032.
Etälennonjohdon rakentaminen maksaa 700 000–1 000 000 euroa per lentoasema ja investointi maksaa itsensä takaisin 6–8 vuodessa.
Indra Navia AS rakentaa etälennonjohtokeskuksen 15 vuoden ja yli 20 miljoonan euron sopimuksella; hanke alkaa syyskuussa.

Etälennonjohtokeskuksen käyttöönotto etenee vaiheittain

Ylen mukaan Fintraffic perustaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle etälennonjohtokeskuksen, josta ohjataan tulevina vuosina Turun, Maarianhaminan, Vaasan, Ivalon, Kittilän, Kuusamon ja Oulun lentoasemien lentoliikennettä. Keskus aloittaa toimintansa vuoteen 2030 mennessä, jolloin sen hoidettavaksi siirtyvät ensin Turku, Maarianhamina ja Vaasa, vuotta myöhemmin Ivalo, Kittilä ja Kuusamo, ja vuonna 2032 Oulu.

Keskukseen tulee kahdeksan työpistettä, joista hoidetaan aluksi seitsemän lentoaseman liikennettä. Kaikkia pisteitä ei miehitetä jatkuvasti, vaan yksi lennonjohtaja voi ohjata usean lentoaseman liikennettä liikennemäärien mukaan, kun nykyisin jokaisella kentällä työskentelee oma lennonjohtaja.

Järjestelyn ulkopuolelle jäävät lentoasemat, joilla on Puolustusvoimien lentotoimintaa, sekä kentät, joille lennetään valtion ostamia ja rahoittamia reittilentoja Helsinki-Vantaalta. Finavian verkostolentoasemista vastaavan johtajan Henri Hanssonin mukaan tavoitteena on tarjota joustavampaa palvelua, ja pidempi aukiolo helpottaa muun muassa ambulanssi- ja liikelentojen laskeutumista nykyistä joustavammin.

Kustannukset, sopimus ja vaikutus lentoasemaverkkoon

Etälennonjohdon rakentaminen yhdelle lentoasemalle maksaa 700 000 eurosta 1 000 000 euroon, ja selvityksen mukaan investointi maksaa itsensä takaisin 6-8 vuodessa. Fintraffic Lennonvarmistuksen toimitusjohtajan Raine Luojuksen mukaan uusi toimintamalli parantaa toimintavarmuutta ja mahdollistaa lennonvarmistuspalvelujen tuottamisen nykyistä edullisemmin.

Hankkeen taustalla on myös paine keventää Finavian alueellisten lentoasemien taloudellista rasitetta. Kenttien ylläpito aiheuttaa Finavialle tällä hetkellä noin 20 miljoonan euron vuosittaiset tappiot, ja lennonvarmistus on yksi lentoasemien suurimmista kulueristä, kun kaupallista lentoliikennettä on vähän.

Fintraffic Lennonvarmistuksen johtaja Pasi Nikama perustelee korkeita kustannuksia turvallisuusvaatimuksilla, sillä järjestelmä edellyttää kahdennettuja ja suojattuja yhteyksiä. Suomen etälennonjohtokeskuksen rakentaa Indra Navia AS 15 vuoden sopimuksella, jonka arvo on yli 20 miljoonaa euroa, ja hanke käynnistyy syyskuussa kesälomien jälkeen.

Keskuksen perustamista on viivästyttänyt markkinaoikeudessa ollut valitus, josta erityistuomioistuin on antanut päätöksen maaliskuussa. Fintraffic Lennonvarmistus on myös käynyt henkilöstön kanssa muutosneuvottelut, ja kaikille etälennonjohtoon siirtyvien lentoasemien lennonvarmistushenkilöille on tarjottu työtä uudesta keskuksesta tai muilta lentoasemilta.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Fintrafficin liikennekyselyn tuloksia, joiden mukaan yhä useampi suomalainen muuttaa liikkumistottumuksiaan kustannuspaineiden vuoksi. Kyselyssä juna nousi erityisesti pitkien matkojen suosituimmaksi vaihtoehdoksi lentämisen ohi, samalla kun polttoainekulut nousivat keskeiseksi syyksi harkita autoilun vähentämistä. Tausta auttaa hahmottamaan, miksi myös lentoliikenteen palvelumallien ja kustannusrakenteen muutoksilla — kuten etälennonjohdon käyttöönotolla — on laajempia vaikutuksia liikkumisen valintoihin ja saavutettavuuteen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?