Suomen itärajan sulku pitkittyy ja korostaa rajaseudun talousriskejä

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Itärajan sulku ja talousriskit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

2 tuntia sitten

Suomen itärajan sulku pitkittyy ja korostaa rajaseudun talousriskejä — Itärajan sulun talousvaikutukset

Suomen ja Venäjän välinen yli 1 300 kilometrin raja on ollut suljettuna henkilöliikenteeltä jo yli 900 päivää, mikä tekee tilanteesta poikkeuksellisen Euroopan unionissa. Sulku ei liity maiden väliseen sotaan tai aluekiistaan, vaan hallituksen arvioimaan välineellistetyn maahantulon uhkaan.

Kohokohdat

Suomen hallitus päätti 15. joulukuuta 2023 sulkea itärajan kaikelta matkustajaliikenteeltä ja on jatkanut sulkua toistaiseksi välineellistetyn maahantulon uhan vuoksi.
Itärajan sulkeminen on aiheuttanut rajaseuduille, erityisesti Imatralle ja Etelä-Karjalaan, merkittävää taloudellista vahinkoa, sillä venäläisturistit toivat aiemmin alueelle satoja miljoonia euroja vuodessa.
Pitkittynyt rajasulku kasvattaa riskiä, että väliaikaiseksi tarkoitettu ratkaisu muuttuu pysyväksi, vaikka yksi rajanylityspaikka on toimintakunnossa tavaraliikenteelle ja työtehtäville.

Rajasulun tausta ja kansainvälinen poikkeus

Ylen mukaan Suomi sulki itärajan kaikelta matkustajaliikenteeltä 15. joulukuuta 2023, ja hallitus on jatkanut päätöstä useita kertoja. Viimeksi se päätti kesäkuun alussa pitää rajan toistaiseksi suljettuna välineellistetyn maahantulon uhan vuoksi.

Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine sanoo, että historiallisesti pitkät rajasulut liittyvät yleensä sotaan, miehitykseen tai ratkaisemattomaan aluekiistaan. Hänen mukaansa Suomen tilanne poikkeaa tästä, vaikka maailmalla on myös muita pitkäkestoisia suljettuja rajoja, kuten Korean niemimaalla sekä Marokon ja Algerian välillä.

Itä-Suomen yliopistosta tänä vuonna väitellyt tutkija Henrik Nielsen pitää poikkeuksellisena myös sitä, etteivät muut Euroopan unionin maat ole ottaneet käyttöön vastaavaa sulkua välineellistetyn maahantulon takia. Hänen mukaansa Suomen sulun voi silti kiertää matkustamalla Venäjälle esimerkiksi Viron tai Norjan kautta.

Taloudelliset vaikutukset rajaseudulle

Nielsenin mukaan itärajan sulkeminen on ainutlaatuista myös siksi, että kyse oli aiemmin hyvin vilkkaasti liikennöidystä rajasta. Hänen mukaansa muutos sujuvasta yhteistyöstä täyteen sulkuun tapahtui hämmästyttävän nopeasti, ja monet paikkakunnat, kuten Imatra, kärsivät siitä suurta taloudellista vahinkoa.

Ennen korona-aikaa venäläisturistit jättivät pelkästään Etelä-Karjalaan satoja miljoonia euroja vuodessa. Samalla raja ei ole täysin suljettu, sillä Vainikkalan rajanylityspaikka pysyy auki tavarajunaliikenteelle, jonka kautta kulkee humanitäärisesti tärkeitä venäläisiä lannoitteita, ja myös Saimaan kanavalla työskentelevät suomalaiset voivat ylittää rajan työtehtävissä.

Laine arvioi, että Suomi voisi testata yhden rajanylityspaikan avaamista käytännön kokeena, jotta nähtäisiin jatkuuko välineellistetty maahantulo. Hänen mukaansa avaaminen ei kuitenkaan ole nyt näköpiirissä, ja pitkittyvä poikkeustila kasvattaa riskiä siitä, että tilapäiseksi tarkoitettu ratkaisu muuttuu vähitellen pysyväksi käytännöksi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Savonlinnan Saimaan höyrylaivaristeilyjen pysähtymistä, kun alukset omistava LP Management hakeutui konkurssiin ja risteilyt päättyivät välittömästi. Yhtiön mukaan koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota leikkasivat kysyntää pysyvästi, ja vaikka alusten jatkolle etsitään ratkaisuja, Savonlinnan matkailuun jää merkittävä epävarmuus.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?