Suomen yrittäjät ajavat sunnuntaikorvausten leikkausta, ekonomistit näkevät rajallisen kasvuhyödyn

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Yrittäjät ja sunnuntaikorvaukset

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Sholanke Dele

1 tunti sitten

Suomen yrittäjät ajavat sunnuntaikorvausten leikkausta, ekonomistit näkevät rajallisen kasvuhyödyn — Sunnuntaikorvausten leikkaus keskusteluun

Suomessa on noussut uudelleen esiin ehdotus sunnuntaityön lakisääteisten korvausten leikkaamisesta osana yritysten kasvun ja työllistämisen edellytysten parantamista. Talousasiantuntijoiden mukaan vaikutukset työllisyyteen jäävät kuitenkin todennäköisesti vähäisiksi, samalla kun pienipalkkaisten ostovoima voi heikentyä.

Kohokohdat

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdottavat lakisääteisten sunnuntaikorvausten poistamista sekä arkipyhien palkattomuutta yritysten kasvun vauhdittamiseksi.
Sunnuntaikorvausten leikkausten työllisyys- ja kasvuhyötyjä pidetään EK:n ja Laboren asiantuntijoiden mukaan rajallisina, sillä tuottavuuden kasvu vaatii enemmän panostuksia tuotekehitykseen ja johtamiseen.
Leikkaus vaikuttaisi Tilastokeskuksen mukaan n. 280 000:een säännöllistä sunnuntaityötä tekevään, erityisesti pienipalkkaisiin ja naisvaltaisiin palvelualoihin, heikentäen toimeentuloa ja kotimaista kulutusta.

Sunnuntaikorvauksista kiista yritysten kasvukeinona

Ylen mukaan Suomen Yrittäjät haluaa luopua lakisääteisestä sunnuntaikorvauksesta, jossa työntekijälle maksetaan yleensä pyhätyöstä tuplapalkka. Järjestö esittää myös arkipyhien muuttamista palkattomiksi vapaiksi tai niiden siirtämistä viikonloppuun, ja perustelee linjaa yritysten tarpeiden huomioimisella sekä kasvun ja rekrytoinnin tukemisella.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt samansuuntaisia avauksia aiemmin ja nostaa asian uudelleen esiin ensi vuoden eduskuntavaaleja kohti. Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen arvioi kuitenkin, että sunnuntaityökorvausten leikkauksilla ei todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun.

Kauhanen viittaa australialaiseen tutkimukseen, jonka mukaan sunnuntaityön palkanlisien leikkaaminen ei lisännyt merkittävästi työllisyyttä eikä aukioloa kaupoissa ja ravintoloissa. Kotimaista tutkimusnäyttöä aiheesta ei hänen mukaansa ole.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju painottaa, että Suomen suurempi ongelma on työn matala tuottavuus. Hänen mukaansa yritysten kasvu riippuu enemmän tuotekehityksestä, johtamisesta ja kyvystä myydä hyvän katteen tuotteita ja palveluja kuin sunnuntailisistä.

Vaikutukset kohdistuvat palvelualoihin ja pienituloisiin

Tilastokeskuksen mukaan noin 280 000 palkansaajaa tekee säännöllisesti sunnuntaityötä vuonna 2025. Suurimmat ryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kaupan alalla, joilla vuorolisät voivat muodostaa merkittävän osan palkasta.

Kauhasen mukaan lisien poisto osuisi erityisesti pienipalkkaisiin ja naisvaltaisiin aloihin, vaikeuttaisi toimeentuloa ja voisi lisätä täydentävien sosiaalietuuksien tarvetta. Hän arvioi myös, että palkkatulojen lasku voisi heikentää kuluttajien luottamusta ja kotimaista kulutusta aikana, jolloin pienituloisten luottamus tulevaan on jo poikkeuksellisen heikko.

Kangasharjun mukaan ravintola-ala voisi silti hyötyä muutoksesta, jos sunnuntaiaukiolo ei olisi työnantajalle nykyistä kalliimpaa. Hänen arvionsa mukaan useampi ravintola voisi pitää ovensa auki sunnuntaisin, mikä voisi tukea palvelusektorin kasvua ja matalasti koulutettujen työllisyyttä.

Asiantuntijat korostavat kuitenkin toimialakohtaisia eroja. Kauhasen mukaan tuplapalkka kompensoi epämukavaa työaikaa, joka vie aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja lisien leikkaus voi tulevaisuudessa heikentää esimerkiksi sote-alan houkuttelevuutta, jos työvoiman saatavuus kiristyy väestön ikääntyessä.

Kainuun hyvinvointialueen käynnistämistä koko organisaatiota koskevista yt-neuvotteluista kerroimme aiemmin, kun alue haki talouden tasapainottamiseksi noin 8 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2027 mennessä. Alustavan arvion mukaan tämä voisi tarkoittaa noin 120 henkilötyövuoden vähennystarvetta, ja vaikutusten arvioitiin kohdistuvan etenkin hallintoon ja tukitoimintoihin potilas- ja asiakastyön henkilöstöä mahdollisuuksien mukaan säästäen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?