Pörssiyhtiöiden jakautumiset ohjaavat sijoittajaa arvioimaan omistuksiaan uudelleen

Pörssiyhtiöiden jakautumiset ohjaavat sijoittajaa arvioimaan omistuksiaan uudelleen
Jakautumiset ohjaavat valintoja

Pörssiyhtiön jakautuminen jättää piensijoittajalle käytännössä kolme vaihtoehtoa, omistaa molempia uusia yhtiöitä, myydä toista tai lisätä painoa toiseen. Ratkaisua ohjaavat yhtiöiden erilaiset kasvunäkymät, arvostustasot ja verovaikutukset, jotka voivat korostua heti ensimmäisistä kaupankäyntipäivistä alkaen.

Kohokohdat

  • Lassila & Tikanojan jakautuminen Luotea Oyj:ksi ja uudeksi Lassila & Tikanoja Oyj:ksi korostaa sijoittajalle tarpeen arvioida yksittäisten liiketoimintojen näkymiä.
  • Jakautumisen jälkeen uusien yhtiöiden yhteenlasketun arvon tulisi teoriassa vastata alkuperäistä, mutta kurssit liikkuvat teknisten syiden ja kasvuodotusten mukaan epätasaisesti.
  • Sammon ja F-Securen tapaukset osoittavat, että tekninen myyntipaine ja ostotarjoukset voivat luoda lyhytaikaisia kurssiliikkeitä, joita piensijoittajat voivat hyödyntää.

Jakautumisen logiikka ja sijoittajan valinnat

Taloustaito Rahat kertoo, että Helsingin pörssissä jakautumisia perustellaan usein sillä, että erilliset liiketoiminnat saavat selkeämmän sijoitustarinan ja markkina voi arvottaa ne erikseen. Tuoreena esimerkkinä jutussa nostetaan esiin Lassila & Tikanojan jakautuminen viime vuoden lopussa kiinteistöpalveluja tarjoavaan Luotea Oyj:hyn ja kiertotalouteen keskittyvään uuteen Lassila & Tikanoja Oyj:hyn.

Osakesäästäjien toimitusjohtaja Karri Salmen mukaan omat johdot kummallekin liiketoiminnalle voivat parantaa toimintaa ja kasvattaa omistaja-arvoa, vaikka samalla hallinnolliset kulut kasvavat. Kahden pörssiyhtiön mallissa tarvitaan erilliset organisaatiot, raportointivelvollisuudet ja johto, mikä nostaa kustannuksia aiempaan verrattuna.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska arvioi, että rahoitusteorian näkökulmasta erilliset liiketoiminnat ovat usein parempi ratkaisu kuin niiden pitäminen saman yhtiön sisällä. Hänen mukaansa sijoittajan kannalta turvallisin toimintatapa on kuitenkin yleensä olla tekemättä mitään, koska aktiivinen kaupankäynti voi johtaa sekä virhearvioihin että veroseuraamuksiin.

Salmi näkee tilanteen osin toisin ja korostaa, että piensijoittajan kannattaa arvioida tarkasti, mitä uudet yhtiöt tekevät ja kummalla on vahvempi markkinanäkymä. Vaikka jakautumisessa määritelty varojen ja velkojen jako muodostaa verotuksessa hankinta-arvon perustan, pörssikurssit voivat lähteä nopeasti eri suuntiin markkinan odotusten mukana.

Kurssivaikutukset, verotus ja aiemmat esimerkit

Jutussa muistutetaan, että jakautumisen jälkeen uusien yhtiöiden yhteenlasketun arvon pitäisi lähtökohtaisesti vastata aiempaa omistusta, mutta käytännössä kurssit liikkuvat usein epätasaisesti. Ensimmäisten päivien hintakehitykseen vaikuttavat sekä tekniset tekijät että sijoittajien arviot yhtiöiden kasvusta, kannattavuudesta ja riskistä.

Esimerkkinä mainitaan F-Securen jakautuminen vuonna 2022 yritystietoturvaan keskittyneeseen With Secureen ja kuluttajaturvaa tarjoavaan F-Secureen. With Secure ei myöhemmin täyttänyt siihen kohdistuneita odotuksia, mutta sijoittajien lopputulos muodostui hyväksi vuonna 2025 tehdyn julkisen ostotarjouksen jälkeen, ja yhtiö on poistumassa pörssistä.

Toinen esimerkki on Sammon jakautuminen vuonna 2023, jossa Mandatumin alkuvaiheen kurssilaskua vauhditti tekninen myyntipaine indeksien ulkopuolelle jäämisen vuoksi. Salmen mukaan moni piensijoittaja hyödynsi tilanteen ostamalla osaketta, minkä jälkeen kurssi nousi, kun pakkomyynnit päättyivät ja suuret sijoittajat saivat salkkunsa tasapainoon.

Salmi varoittaa myös tulkitsemasta uuden yhtiön ensimmäisen kaupankäyntipäivän kurssilaskua automaattisesti halpuudeksi. Hänen mukaansa esimerkiksi irtautuneen yhtiön kurssissa näkyvä jyrkkä pudotus voi selittyä sillä, että osa vanhan yhtiön arvosta on siirtynyt erilliseen yhtiöön, samaan tapaan kuin suuri osingonjako painaa osakekurssia.

Jakautumisten määrän Helsingissä arvioidaan pysyvän rajallisena, koska pörssissä on nykyisin vähemmän perinteisiä monialayhtiöitä kuin aiemmin. Salmen mukaan kehitys voi silti muuttua, jos uudet omistusyhtiöt alkavat myöhemmin irrottaa yksittäisiä liiketoimintojaan erillisiksi pörssiyhtiöiksi.

Aiemmassa jutussamme kerroimme globaalista teknologiasektorin laskusta, jossa sijoittajat vetäytyivät erityisesti tekoälyyn kytkeytyvistä osakkeista nousevien infrastruktuuri- ja komponenttikustannusten sekä epävarmuuden vuoksi. Myyntiaalto näkyi laajasti Aasiassa ja Yhdysvalloissa, ja markkinat alkoivat arvioida uudelleen, miten kustannuspaineet voivat heikentää suurten teknologiayhtiöiden marginaaleja.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.