Suomi vastustaa EU:n päästökaupan höllentämistä teollisuuden kustannus- ja investointiriskien vuoksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi vastustaa päästökaupan höllennyksiä

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

8 tuntia sitten

Suomi vastustaa EU:n päästökaupan höllentämistä teollisuuden kustannus- ja investointiriskien vuoksi — Suomi ei höllennyksille

EU-komission odotetaan julkistavan perjantaina esityksen päästökaupan uudistamisesta tilanteessa, jossa osa jäsenmaista vaatii helpotuksia energiakustannusten nousun takia. Suomi arvioi, että mahdollinen lievennys siirtäisi päästövähennysten taakkaa muun muassa metsiin, maatalouteen ja liikenteeseen sekä heikentäisi varhain uusiutuvaan energiaan panostaneiden maiden asemaa.

Kohokohdat

Italia, Puola, Itävalta ja Tšekki vaativat EU:n päästökaupan höllentämistä energiahintojen nousun ja teollisuuden kilpailukykyhuolien vuoksi.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Espanja ja Portugali vastustavat lievennyksiä, koska ne hyödyntävät jo laajasti uusiutuvia ja pelkäävät lisäkuormaa muille sektoreille.
Komission uudistusvaihtoehdot sisältävät päästöoikeuksien ilmaisjaon jatkamisen vuoden 2039 jälkeen, oikeuksien varantojärjestelyt ja hiilirajamekanismin, osana EU:n 2040 ilmastolinjauksia.

Jäsenmaat jakautuvat päästökaupan uudistuksessa

Ylen mukaan Italia, Puola, Itävalta ja Tšekki ajavat muutoksia EU:n päästökauppaan, koska niiden mukaan päästöoikeudet nostavat energian hintaa liikaa ja heikentävät teollisuuden kilpailukykyä. Maiden energiantuotanto nojaa yhä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, erityisesti kaasuun, ja paine helpotuksiin on kasvanut Yhdysvaltain ja Iranin sodan kiihdyttämän energian hinnannousun vuoksi.

Suomi ja Ruotsi vastustavat lievennyksiä tiukasti. Pääministerit Petteri Orpo ja Ulf Kristersson ovat kirjelmöineet asiasta komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille tällä viikolla ja korostaneet, että jos päästökauppaa höllennetään, vastaavat päästövähennykset on tehtävä muualla.

Kirjeen mukaan jokainen hiilidioksiditonni, jota ei vähennetä päästökaupan kautta, on kompensoitava muilla toimilla. Suomen huolena on, että lisätaakka kohdistuisi esimerkiksi metsien hiilinieluihin, maatalouteen ja liikenteeseen.

Teollisuuden investoinnit ja ilmastopolitiikan kustannukset

Suomen kanssa samalla linjalla ovat myös Tanska, Hollanti, Espanja ja Portugali, joita yhdistää uusiutuvien energialähteiden suuri osuus energiantuotannossa. Näiden maiden näkökulmasta olisi väärin, jos päästöjään jo vähentäneet maat joutuisivat kärsimään siitä, että järjestelmää pehmennetään myöhemmin.

Keväällä myös 80 pohjoismaista suuryritystä, kuten Volvo Cars, Nordea, Neste, Fortum, Outokumpu, Vattenfall ja SSAB, pyysivät komissiolle lähettämässään kirjeessä mahdollisimman vähäisiä muutoksia päästökauppaan. Climate Leadership Coalitionin EU-vastaavan Tapio Laakson mukaan yritysten pelkona on, että päästökaupasta tehdään poliittinen syntipukki ongelmille, jotka johtuvat muista tekijöistä, samalla kun vähäpäästöisiä investointeja ohjaava keskeinen mekanismi heikkenee.

Suomen teollisuudelle päästökauppa on lähtökohtaisesti edullinen, koska sähköä tuotetaan paljon uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla eikä päästöoikeuksia tarvita samassa määrin kuin fossiilisiin nojaavissa maissa. Raskas teollisuus myös hyötyy järjestelmän ilmaisista päästöoikeuksista.

Komissio uudistaa päästökauppaa osana vuoteen 2040 ulottuvia ilmastolinjauksia. Esillä on ollut muun muassa ilmaisjaon jatkaminen alkuperäistä vuotta 2039 pidemmälle, ehtojen liittäminen ilmaisiin oikeuksiin, päästöoikeuksien varantojärjestelyt sekä hiilidioksidin talteenoton vahvempi rooli, samalla kun pidemmällä aikavälillä ilmaisia oikeuksia korvaa EU:n hiilirajamekanismi.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin kiristymisen nostamaa öljyn hintaa ja sitä, miten energiahintojen nousu tuo inflaatiopaineita takaisin euroalueelle. Kirjoitimme myös, että epävarmuus vaikeuttaa EKP:n korkopäätöksiä, kun markkinat yrittävät arvioida, ruokkiiko öljyshokki inflaatiota vai heikentääkö tiukempi rahapolitiikka jo valmiiksi haurasta kasvua.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?