Kesko-kauppiaiden kylmälaiteremontit kasvattavat investointipainetta maaseudulla

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kesko-kauppiaiden investointipaineet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

14.09.2026

Kesko-kauppiaiden kylmälaiteremontit kasvattavat investointipainetta maaseudulla — Kylmäremontit uhkaavat kyliä

EU:n vuonna 2030 voimaan tuleva kylmälaiteasetus pakottaa ruokakauppoja uusimaan F-kaasuja käyttävät kylmälaitteensa, mikä nostaa etenkin pienten myymälöiden investointitarvetta. Harvaan asutuilla alueilla kustannukset voivat ulottua kylmälaitteista myös kiinteistöihin, mikä lisää huolta kyläkauppojen tulevaisuudesta.

Kohokohdat

Vuonna 2030 voimaan tuleva EU-asetus kieltää fluorattujen kasvihuonekaasujen käytön kauppojen kylmälaitteissa, pakottaen investointiin, joka maksaa keskimäärin 190 000 euroa per myymälä.
Kesko tunnistaa yli 60 omistajien liikkeissä olevaa myymälää, joissa kylmälaiteremonttia ei ole vielä tehty, ja riskit nousevat erityisesti haja-asutusalueilla.
Huoltokielto estää vanhojen kylmälaitteiden huollon vuoden 2030 alusta, ja seuraamuksiin voivat kuulua laitteen käyttökielto ja sakot, mikä kasvattaa investointipainetta pienissä myymälöissä.

Asetus kiristää kauppojen investointitarvetta

YLE:n mukaan Keski-Pohjanmaan Halsualla toimiva K-market-kauppias Eemeli Vinkka arvioi, että hänen kahden kauppansa kylmälaitteiden ja kiinteistöjen uudistaminen merkitsee yhteensä 1-2 miljoonan euron investointia. Vuonna 2030 voimaan tuleva EU-asetus kieltää fluorattujen kasvihuonekaasujen käytön kauppojen kylmälaitteissa, eikä uusia kylmäaineita voi käyttää vanhoissa laitteissa.

Päivittäistavarakauppa ry:n kesällä 2023 tekemän kyselyn mukaan kylmätekniikan uusiminen maksaa keskimäärin noin 190 000 euroa myymälää kohti. Vinkan mukaan haja-asutusalueilla pelkkä laiteuusinta ei aina riitä, koska vanhoihin kiinteistöihin ei kannata asentaa satojentuhansien eurojen järjestelmiä niiden käyttöiän lähestyessä loppuaan.

S-ryhmä kertoo valmistautuneensa muutokseen jo noin kymmenen vuoden ajan ja arvioi, ettei asetuksen vuoksi tarvitse sulkea monia sen myymälöitä. Kesko puolestaan näkee suuremman riskin erityisesti kauppiaiden omistamissa myymälöissä, joista yhtiön tiedossa on yhä yli 60 sellaista kohdetta, joissa kylmälaiteremonttia ei ole vielä tehty.

Keskon kauppapaikoista ja kauppiastoiminnoista vastaavan johtajan Nuutti Rantatuvan mukaan investointi vaatii noin kymmenen vuoden sitoutumisen, jotta se on kannattava. Yhtiö on lisännyt remonttien määrää niin, että samalla tahdilla jatkuessaan Keskon omistama verkosto ehtii uudistua vuosikymmenen loppuun mennessä, ja osa vanhoista myymälöistä on korvattu kokonaan uusilla kaupoilla.

Kyläkauppojen jatkuvuus ja valvonnan riskit

Vinkka epäilee, ettei moni uransa loppupuolella oleva kauppias ryhdy näin suuriin investointeihin. Hänen mukaansa hankkeita ei voi tehdä pelkän toivon varassa, koska niiden on oltava liiketaloudellisesti kannattavia myös rahoittajien näkökulmasta.

Paikallisesti ruokakaupan merkitys ulottuu päivittäistavaroita laajemmalle, koska se toimii palvelujen keskuksena erityisesti ikääntyvillä ja harvaan asutuilla alueilla. Halsualla asuu noin tuhat ihmistä, ja lähin seuraava ruokakauppa sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Vetelissä, mikä korostaa myymälän merkitystä vanhuksille ja autottomille asukkaille.

Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Annika Johanssonin mukaan asetukseen sisältyy myös huoltokielto, joka estää vanhojen kylmälaitteiden huoltamisen vuodesta 2030 alkaen. Laitteita saa käyttää niiden käyttöiän loppuun asti, mutta kaupat eivät käytännössä voi ottaa riskiä siitä, että järjestelmä rikkoutuu eikä sitä saa korjata, koska seurauksena voisi olla tavaroiden pilaantuminen ja myymälän sulkeminen.

Asetuksen noudattamista valvovat Suomen ympäristökeskus, Tulli, Lupa- ja valvontavirasto sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Seuraamuksiin voivat kuulua laitteen käyttökielto, sakko ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös seuraamusmaksu, mikä lisää painetta toteuttaa muutokset ajoissa etenkin pienissä kaupoissa.

Aiemmassa jutussamme EU:n ilmastosääntelyn kiristyminen lentoalalla käsitteli sitä, miten päästöoikeuksien maksuttomasta jaosta luopuminen sekä kestävien lentopolttoaineiden vaatimusten tiukentuminen voivat nostaa lentoyhtiöiden kustannuksia ja vähitellen myös lentolippujen hintoja. Artikkelissa arvioitiin, että kehitys voi heijastua erityisesti Lapin matkailun saavutettavuuteen ja muuttaa kysyntää kohti varakkaampia matkailijoita, samalla kun alan pitkän aikavälin riskeihin kuuluu myös lumikauden lyhentyminen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?