Suhangon kaivoshanke hakee käyttöoikeuksia 166 yksityistilaan purkuputkea varten

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suhangon kaivoshanke maaoikeudet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

15.09.2026

Suhangon kaivoshanke hakee käyttöoikeuksia 166 yksityistilaan purkuputkea varten — Suhanko hakee maaoikeuksia

Ranualle suunniteltu Suhangon monimetallikaivos etenee maanomistajasopimuksiin, kun yhtiö hakee käyttöoikeuksia 54 kilometrin jätevesien purkuputken reitille yksityisten maiden halki. Sopimukset koskevat 166 tilaa, ja niiden ehdot ovat herättäneet maanomistajissa epävarmuutta korvausten, käyttörajoitusten ja pitkän sitoutumisajan vuoksi.

Kohokohdat

Suhangon kaivoshanke hakee käyttöoikeutta 166 yksityistilalle purkuputkea varten, tarjoamalla 200 euron allekirjoituskorvauksen ja myöhemmin määriteltävän käyttöoikeuskorvauksen.
Kaivosyhtiön sopimuksessa maanomistajilla ei ole neuvotteluvaraa, oikeudet alueeseen voivat kestää 99 vuotta, ja sopimusehdot rajoittavat omistajien toimintaa huomattavasti.
Suhangon ympäristö- ja vesitalouslupaa käsittelee Vaasan hallinto-oikeus kesästä 2025, ja investointipäätös tehdään vasta lainvoimaisten lupien ja kannattavuusselvitysten valmistuttua.

Purkuputken sopimusehdot ja maanomistajien reaktiot

YLE:n mukaan yksi sopimuksen saaneista maanomistajista on Tervolassa Kemijoen rantatontin omistava Sirpa Kaikkonen, jonka mukaan ehdot ovat poikkeuksellisen heikot maanomistajan näkökulmasta. Sopimus antaisi kaivosyhtiölle oikeuden ottaa käyttöoikeusalue heti haltuunsa, raivata puusto ja rakentaa purkuputken lisäksi esimerkiksi pumppaamoja ja huoltotiet jopa 99 vuodeksi tai siihen asti, kunnes kaivostoiminta päättyy tai putkea ei enää tarvita.

Sopimus rajoittaa maanomistajan oikeuksia muun muassa maankaivuun ja puiden istuttamisen osalta, ja omistajan on suostuttava yhtiön ohjeisiin alueen käytössä. Yhtiö tarjoaa 200 euron allekirjoituskorvauksen, mutta varsinainen käyttöoikeuskorvaus määräytyisi myöhemmin lunastustoimituksessa, eikä tarkkaa aikataulua maksuille vielä ole.

Suhangon maajohtaja Juha Rissasen mukaan Maanmittauslaitos määrittää korvaukset tilakohtaisesti ja yhtiö sitoutuu maksamaan käyttökorvauksen kaksinkertaisena. Hänen mukaansa kaikille maanomistajille on lähetetty samanlainen sopimus, jonka ehdoista ei voi neuvotella, jotta kaikki purkuputkialueen omistajat olisivat yhdenvertaisessa asemassa.

Lupaprosessi ja hankkeen etenemisen vaikutukset

MTK:n maankäytön asiantuntija Juho Ikosen mukaan epäselvät ja monitulkintaiset sopimusehdot aiheuttavat usein myöhemmin riitoja, minkä vuoksi maanomistajien kannattaa käyttää riittävästi aikaa asiakirjojen läpikäyntiin. Hän arvioi, että omistajien voisi olla hyödyllistä järjestäytyä neuvottelukunnaksi ja hankkia tarvittaessa yhdessä asiantuntija-apua.

Suhangon kaivoshanketta on valmisteltu yli 20 vuotta, ja sitä ovat viime vuosina vauhdittaneet geopoliittinen tilanne, metallien kysyntä sekä EU:n pyrkimys vahvistaa kriittisten raaka-aineiden omavaraisuutta. Ympäristö- ja vesitalouslupa on ollut Vaasan hallinto-oikeudessa kesästä 2025, ja purkuputkea koskevaa Tukesin apualuelupaa käsitellään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa joulukuusta 2024 lähtien.

Rissasen mukaan yhtiö toivoo päätöksiä tämän vuoden loppuun mennessä, vaikka hän pitää mahdollisena, että ratkaisuista haetaan vielä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Lopullinen investointipäätös edellyttää lainvoimaisia lupia ja sitä, että hankkeen kannattavuusselvitykset valmistuvat myönteisesti.

Purkuputken maanpäällinen käytävä tarvitsee yhtiön mukaan leveyttä kaivuu- ja huoltotöitä varten. Reitille on suunnitteilla pumppaamo, ilmauspisteitä, huoltopisteitä ja paineenkontrollointipiste Kemijoen läheisyyteen, mutta rakenteiden tarkkaa kokoa ei vielä ole kerrottu.

Kirjoitimme aiemmin Leppävirran Särkiniemen suljetun nikkelikaivoksen ympäristövahinkojen kustannusvastuusta, joka on kärjistynyt kunnan ja valtion väliseksi kiistaksi. Jutussa käsiteltiin, miksi kunta vastustaa sille osoitettua noin 1,6 miljoonan euron kunnostuslaskua yhtiöiden konkursseihin ja rahoitusvajeeseen vedoten, sekä miten nykyinen lainsäädäntö voi siirtää puhdistusvastuun kunnalle, jos aiheuttajaa ei enää voida velvoittaa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?