Espoon kvanttiala tavoittelee miljardiluokan kasvua Suomelle

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Espoon kvanttialan kasvu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Eugene Komchuk

19.09.2026

Espoon kvanttiala tavoittelee miljardiluokan kasvua Suomelle — Kvanttiala kasvaa Espoossa

Suomen kvanttiteknologian keskittymä Espoossa hakee kasvua aikana, jolloin ala kerää odotuksia uudesta teollisesta menestystarinasta. Markkinan arvioidaan kasvavan 100 miljardin kokoiseksi vuoteen 2040 mennessä, ja suomalaisyritykset sekä tutkimusverkostot pyrkivät ottamaan siitä merkittävän osuuden.

Kohokohdat

IQM Quantum Computersin johtaja arvioi, että kvanttiala voi tuoda Suomelle miljardien eurojen liikevaihdon ja 10 000 työpaikkaa 10 vuodessa.
Suomessa toimivat kvanttiyhtiöt panostavat kasvuun Euroopassa ja Yhdysvalloissa; IQM investoi 40 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseen Suomeen.
Suurimmat kasvun esteet liittyvät rahoituspäätösten hitauteen ja osaajien saatavuuteen, erityisesti kiristyvän maahanmuuttopolitiikan vuoksi.

Cambridgen ja Espoon kvanttiverkosto vahvistuu

Kuten Yle raportoi, Cambridgen teknologiaviikolla suomalaiset toimijat nostavat esiin Espoon asemaa yhtenä maailman vahvimmista kvanttiteknologian keskuksista Cambridgen rinnalla. Tapahtumassa ovat mukana muun muassa IQM Quantum Computers, Enter Espoo, Aalto-yliopiston verkostot ja Tekniikan Akatemia -säätiö, jotka hakevat alalle lisää yrityksiä, rahoitusta ja kansainvälisiä osaajia.

IQM Quantum Computersin puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Jouni Flyktman arvioi, että kvanttialasta voi tulla Suomelle miljardien eurojen liikevaihtoa tuova kasvuala. Hänen mukaansa Suomen kvanttiteknologiastrategiassa tavoitellaan myös 10 000 työpaikkaa 10 vuoden kuluessa.

Cambridge Tech Weekin hallituksen jäsen Chris Bruce sanoo, että Cambridge ja Espoo aikovat tiivistää yhteistyötään. Hänen mukaansa Britannialle suhteiden vahvistaminen Eurooppaan on tärkeää Brexitin jälkeen, ja Suomen Nato-jäsenyys lisää yhteistyön merkitystä erityisesti turvallisuuden, puolustuksen ja teknologian rajapinnassa.

Kasvun esteet liittyvät rahoitukseen ja osaajiin

Alan kansainvälistyminen tuo samalla paineita Suomelle, koska kotimarkkina on pieni ja kasvuyhtiöt hakevat pääomaa sekä asiakkaita ulkomailta. IQM:n pääkonttori on Suomessa, tuotekehitystä tehdään Saksassa ja yhtiö pyrkii nyt voimakkaasti U.S. markkinoille, samalla kun se kertoo sitoutuneensa Eurooppaan ja investoineensa Suomessa 40 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseen.

Flyktmanin mukaan Euroopassa pitäisi nopeuttaa rahoituspäätöksiä ja kehittää pääomien vapaata liikkuvuutta, jotta teknologiayhtiöt eivät karkaa kilpailijoiden perässä. Espoon kaupungin omistaman Enter Espoon toimitusjohtaja Jaana Tuomi puolestaan sanoo, että Suomi tarvitsee paremmat edellytykset pitää Aalto-yliopiston ympärille syntyvät yritykset maassa, sillä kiristyvä maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa epävarmuutta oleskeluluvista.

Kansainvälisyys näkyy jo alan yrityksissä ja tutkimuksessa. Iceyen perustajiin kuuluu puolalainen Rafal Modrzewski, yksi IQM:n perustajista on saksalainen Jan Goetz, ja Aalto-yliopiston mukaan yli puolet professoreista ja tutkijoista on tällä hetkellä kansainvälisiä.

Myös infrastruktuuria rakennetaan kasvun tueksi. Otaniemessä yrityksiä houkutellaan Kvanttinovan puhdastiloihin, ja toimijat korostavat samalla Suomen vahvuuksia puolijohteissa ja syväteknologiassa. Kvanttinova Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tuovinen arvioi, että Suomen taloushyöty ei välttämättä synny yhdestä uudesta Nokiasta, vaan useista pienemmistä kvanttialan huippuyrityksistä, jotka yhdessä voivat tuottaa sitä suuremman vaikutuksen.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme, miten Euroopan kasvavat puolustusmenot lisäävät suomalaisten puolustus- ja kaksikäyttöalan yritysten vientimahdollisuuksia. Kerroimme PIA ry:n jäsenyritysten liikevaihdon nousseen 4,5 miljardiin euroon ja jäsenmäärän kasvaneen nopeasti, kun alalle tulee uusia toimijoita erityisesti ICT:stä ja alihankintaketjuista. Jutussa nostettiin esiin myös investointeja ja Nato-yhteensopivuuden merkitystä kysynnän vahvistajana.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?