Helsingin pörssin jakautumisaalto lisää valinnanvaraa, mutta kasvattaa myös pienyhtiöriskiä

Helsingin pörssin jakautumisaalto lisää valinnanvaraa, mutta kasvattaa myös pienyhtiöriskiä
Jakautumiset kasvattavat riskiä

Helsingin pörssissä etenee poikkeuksellisen monta yhtiöiden jakautumista, mikä tuo markkinalle uusia itsenäisiä pörssiyhtiöitä eri toimialoilta. Sijoittajille muutos merkitsee sekä mahdollisuutta kohdistaa omistuksia tarkemmin että tarvetta arvioida, ovatko irtautuvat liiketoiminnat riittävän vahvoja menestymään yksin.

Kohokohdat

  • Valmet, UPM, Stora Enso ja Aspo suunnittelevat yhtiöjakautumisia Helsingin pörssissä, jotka tähtäävät liiketoiminta-arvojen ja strategian kirkastamiseen vuonna 2024.
  • Analyytikot korostavat, että uusien pörssiyhtiöiden tulee olla riittävän suuria ja taloudellisesti kestäviä välttääkseen arvostuksen laskua ja heikentyvää sijoittajakysyntää.
  • Jakautumiset lisäävät sijoittajien valinnanvaraa, mutta nostavat pienyhtiöriskiä, sillä synergiaetujen menetykset ja kiristyneet edellytykset voivat painaa irtautuvien yhtiöiden arvoa.

Jakautumisten taustalla arvostuksen ja strategian kirkastaminen

Taloustaito Rahat kertoo, että Helsingin pörssissä on parhaillaan käynnissä useita jakautumishankkeita, joiden tavoitteena on tuoda liiketoimintojen arvo näkyvämmin esiin erillisinä yhtiöinä.

Valmet on ilmoittanut selvittävänsä jakautumista kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi, joista toinen keskittyisi metsä- ja energiateollisuuden teknologiaan ja toinen teollisuuden venttiileihin ja automaatioon. UPM puolestaan on listaamassa vanerituotteita valmistavan Wisa Groupin omaksi yhtiökseen, ja Stora Enso aikoo eriyttää Ruotsin metsäomaisuutensa uudeksi Bergslagets Skogar -pörssiyhtiöksi, joka on tarkoitus listata Tukholman ja Helsingin pörssiin. Myös Aspo suunnittelee ESL Shippingin eriyttämistä omaksi pörssiyhtiökseen tämän vuoden lopulla.

Yksityissijoittaja ja sijoituskouluttaja Svenne Holmströmin mukaan jakautumisten taustalla on usein ajatus siitä, että monialayhtiöissä liiketoimintojen arvo jää piiloon niin sanotun monialayhtiöalennuksen vuoksi. OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen katsoo, että esimerkiksi Valmetissa biomateriaaliliiketoiminnan suhdanneherkkyys on voinut painaa koko konsernin arvostusta, vaikka prosessitehokkuusliiketoiminta on kehittynyt suotuisammin. Hänen mukaansa Stora Ensossa keskeinen logiikka on Ruotsin metsäomaisuuden arvon tuominen näkyviin, kun taas UPM:n tapauksessa vaneriliiketoiminnan eriyttäminen näyttää ennen kaikkea strategian selkeyttämiseltä.

Sijoittajalle avautuu valintoja, mutta koko ratkaisee

Jakautuminen ei kuitenkaan automaattisesti kasvata omistaja-arvoa. Holmström ja Parkkinen korostavat, että uuden yhtiön on oltava riittävän suuri, strategialtaan selkeä ja taloudellisesti kestävä, jotta se pärjää itsenäisenä pörssiyhtiönä.

Liian pieni yhtiö voi jäädä suurten sijoittajien ja keskeisten osakeindeksien ulkopuolelle, mikä voi heikentää kysyntää ja kaupankäyntiä sekä painaa arvostusta. Parkkisen mukaan ennen jakautumista on myös arvioitava, mitä tapahtuu konsernin sisäisille synergioille, rahoitukselle, hallinnolle ja muille tukitoiminnoille, kun yhteiset resurssit eivät enää ole käytettävissä. Wisa Groupin kohdalla keskeinen kysymys on puunhankinnan turvaaminen pitkäaikaisella sopimuksella UPM:n kanssa, kun taas Valmetissa yhteistyön jatkuminen jakautumisen jälkeen voisi lieventää synergiaetujen menetyksiä.

Osakkeenomistajalle uuden yhtiön osakkeet kirjautuvat yleensä automaattisesti arvo-osuustilille tai osakesäästötilille, minkä jälkeen markkinat hinnoittelevat emoyhtiön ja irtautuvan yhtiön erikseen. Holmströmin mukaan sijoittajan kannattaa arvioida uutta yhtiötä kuten mitä tahansa muutakin sijoituskohdetta, kasvunäkymien, kannattavuuden, kilpailukyvyn ja arvostuksen kautta. Parkkisen mielestä jakautuminen lisää sijoittajan valinnanvapautta, koska jatkossa omistuksia voi kohdistaa vain niihin liiketoimintoihin, joiden tulevaisuuteen uskoo ja jotka sopivat omaan sijoitusstrategiaan.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme droonien tunnistus- ja torjuntayhtiö Sensofusionin vahvaa pörssidebyyttiä Nasdaq Helsingin prelistalla, jossa osake nousi merkintähinnastaan ja kaupankäynti oli vilkasta. Nostimme esiin myös listautumisannin ylimerkinnän, yhtiön noin 1,6 miljardin euron markkina-arvon sekä puolustusteknologian kasvavan kysynnän, joka on tukenut sijoittajien kiinnostusta toimialaa kohtaan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.