Elena Nikulina

Maavoimat hankkii RGW110-kertasinkojärjestelmän 84,5 miljoonalla eurolla

Maavoimat hankkii RGW110-kertasinkojärjestelmän 84,5 miljoonalla eurolla
Uusi kertasinkojärjestelmä käyttöön

Suomi uudistaa maavoimien lähipanssarintorjuntaa korvaamalla pitkään käytössä olleen Apilas-järjestelmän uudella raskaalla kertasinkokalustolla. Hankinnan on määrä vahvistaa joukkojen kykyä torjua panssaroituja ajoneuvoja lähietäisyydeltä, ja toimitukset sekä koulutus alkavat vuonna 2027.

Kohokohdat

  • Puolustusministeri Antti Häkkänen on valtuuttanut Puolustusvoimat tilaamaan RGW110-kertasinkojärjestelmän Dynamit Nobel Defencelta 84,5 miljoonalla eurolla.
  • Järjestelmän toimitukset ja koulutus alkavat vuonna 2027, ja hankinta sisältää koulutusvälineet sekä henkilökunnan koulutuksen.
  • RGW110 korvaa 1980-luvun Apilas-kertasingon ja parantaa maavoimien lähietäisyyden panssarintorjuntakykyä merkittävästi.

Hankinnan sisältö ja käyttöönoton aikataulu

Ylen mukaan puolustusministeri Antti Häkkänen on valtuuttanut Puolustusvoimat hankkimaan korvaavan raskaan kertasinkojärjestelmän, RGW110:n, saksalaiselta Dynamit Nobel Defencelta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 84,5 miljoonaa euroa, ja puolustusministeriön tiedotteen mukaan järjestelmän toimitukset koulutusvälineineen sekä koulutus alkavat vuonna 2027.

Dynamit Nobel Defencen omistaa israelilainen Rafael Advanced Defense System, jolta Suomi on aiemmin tilannut Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän. RGW110 on olalta laukaistava ohjus, jota käytetään panssaroitujen ajoneuvojen, kuten taistelupanssarivaunujen, torjuntaan.

Vaikutus maavoimien torjuntakykyyn

Puolustusministeri Häkkäsen mukaan uusi hankinta kehittää merkittävästi maavoimien lähipanssarintorjuntakykyä. Järjestelmä korvaa 1980-luvulla hankitun Apilaksen, joka on ollut monelle varusmiehelle ja reserviläiselle tuttu raskas kertasinko.

Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Muren mukaan taistelupanssarivaunu säilyy taistelukentän uhkana myös jatkossa. Hänen mukaansa uusi kertasinkojärjestelmä on tarkoitettu vaunujen tuhoamiseen lähietäisyydeltä ja se tulee joukkojen raskaaksi lähipanssarintorjunta-aseeksi Apilaksen tilalle.

Aiemmassa jutussamme suomalaisyritysten ja ukrainalaisen delegaation tapaamisesta Espoossa kerroimme, miten Ukrainan rintamakokemukset – erityisesti droonisodankäynti – ohjaavat puolustusteknologian tuotekehitystä ja yhteistyötä. Artikkelissa nostettiin esiin, että suomalaisyhtiöt hakevat kasvua Ukrainan tarpeista, mutta samalla yritysjohto näkee Suomen puolustuksessa kehitystarpeita, kuten liian hitaan reagoinnin ja droonipuolustuksen vahvistamisen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.