IMF vaatii finanssipolitiikan sopeutusta, kun velka, AI-investoinnit ja energiashokit koettelevat maailmanlaajuista vakautta
Julkisen velan ollessa korkealla ja inflaatiopaineiden noustessa uudelleen Kansainvälinen valuuttarahasto toteaa, että hallituksilla on rajallisesti liikkumavaraa vaimentaa uusia geopoliittisista tekijöistä, energiaan kohdistuvista paineista ja nopeasta teknologisesta muutoksesta johtuvia sokkeja. Rahasto katsoo, että finanssipolitiikan sopeutus, AI-valmius ja vahvempi kansainvälinen yhteistyö ovat entistä kiireellisempiä, kun lainakustannukset nousevat ja taloushyödyt jakautuvat eri maiden välillä epätasaisesti.
Kohokohdat
- IMF pitää vuoden 2024 globaalin kasvuennusteen 3,1 %:ssa ja viittaa AI-vetoiseen kestävyyteen sodasta kärsivien talouksien heikkouksista ja jatkuvista inflaatioriskeistä huolimatta.
- Kristalina Georgieva kehottaa korkean velan maita toteuttamaan uskottavaa keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan sopeutusta, sillä rakenneuudistusten on vastattava AI-valmiuteen ja rahoitusvakauteen.
- IMF:n voimassa olevat luotot ja nostamattomat sitoumukset ovat 240 miljardia dollaria, ja käyttämätön lainanantokapasiteetti on yhteensä noin kolminkertainen, mikä korostaa operatiivista valmiutta maailmanlaajuisten finanssipoliittisten korjaustoimien keskellä.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
IMF esittelee politiikkaprioriteetit
Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto raportoi, toimitusjohtaja Kristalina Georgieva sanoo maailmantalouden pysyvän kestävänä, vaikka energiashokit, geopoliittiset konfliktit ja tekoälyn nopea laajeneminen koettelevat sitä. Hän kertoo IMF:n kasvuennusteiden pysyvän tänä vuonna 3,1 %:ssa, muuttumattomina lokakuussa 2025 tehdystä ennusteesta, vaikka sodasta kärsivien talouksien kasvu heikkenee ja AI-arvoketjuun kuuluvat maat, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Intia, suoriutuvat vahvemmin.Georgievan mukaan tarjontahäiriöiden, suurten alijäämien ja velkarahoitteisen AI-infrastruktuurin yhdistelmä kasvattaa inflaatioriskejä, ja joukkovelkakirjamarkkinat heijastavat jo näitä paineita. Hän viittaa Yhdysvaltojen, Saksan ja Japanin 10 vuoden valtionlainojen tuottojen viimeaikaisiin huippuihin ja sanoo keskuspankkien olevan edelleen keskittyneitä hintavakauteen sekä tukee Yhdysvaltain keskuspankin, Euroopan keskuspankin ja Japanin keskuspankin viimeaikaisia kiristystoimia.
Hänen mukaansa useimmat korkean velan maat tarvitsevat uskottavat keskipitkän aikavälin finanssipoliittiset suunnitelmat, joihin sisältyy joissakin tapauksissa välittömiä toimia, sillä vahvempi kasvu yksin ei todennäköisesti käännä kasvavia velkakehityksiä riittävän nopeasti. IMF:n mukaan rakenneuudistuksiin on sisällytettävä myös AI-valmius, joka on räätälöitävä sen mukaan, ovatko maat teknologian tarjoajia, toimittajia vai käyttöönottajia, sekä vahvemmat suojatoimet kyberriskejä ja rahoitusmarkkinoiden epävakautta vastaan.
Velkataakka ja AI-muutos muovaavat IMF:n agendaa
Puheessa finanssipolitiikan korjaamista pidetään erityisen tärkeänä suurille kehittyneille talouksille, joiden politiikalla voi olla heijastusvaikutuksia muuhun maailmaan. Georgievan mukaan Yhdysvaltojen on säästettävä enemmän, Kiinan kulutettava enemmän ja Euroopan investoitava enemmän. Hän kuitenkin varoittaa, että nykyiset lyhyen aikavälin trendit ovat menossa väärään suuntaan, sillä Yhdysvallat nojaa yhä vahvasti kotimaiseen kysyntään ja Kiina nettovientiin.IMF korostaa myös omaa operatiivista rooliaan ja kertoo toteuttavansa vuosittain noin 300 teknisen avun ja koulutuksen ohjelmaa rahoitusvalvonnassa sekä noin 15 Financial Sector Assessment Program -ohjelmaa. Georgievan mukaan rahasto on saanut päätökseen valvontatoimintansa, lainaehtojensa ja matalan tulotason maiden velkakestävyyden arviointimenetelmänsä tarkastelut, kun taas voimassa olevat luotot ja nostamattomat sitoumukset ovat yhteensä 240 miljardia dollaria ja käyttämätön lainanantokapasiteetti on noin kolminkertainen tähän verrattuna.
Hän kehottaa jäsenmaita myös tukemaan Poverty Reduction and Growth Trustiin liittyviä varojen jakoja, joka on IMF:n tärkein edullisten lainojen myöntämisväline. Georgievan mukaan 39 maata on tähän mennessä antanut vakuutuksia, joiden yhteismäärä on lähes 48 % vaaditusta tasosta, kun taas EU-maiden yhteinen tuki nostaisi osuuden 74 %:iin suhteessa sovittuun 90 %:n tavoitteeseen.
Aiempi artikkelimme Mario Draghín politiikkadilemmasta korosti riskiä, että korkojen pitäminen kasvua korkeammalla liian pitkään voi pahentaa julkisen velan dynamiikkaa ja lisätä painetta ”finanssipoliittiseen dominanssiin”, mikä lopulta kasvattaa inflaatioriskejä. Siinä myös todettiin, että keskuspankkien tulisi asettaa hintavakaus etusijalle välttäen samalla tarpeetonta haittaa tuottaville investoinneille, ja että täydentävien toimien, kuten EU:n markkinaintegraation ja kohdennetun rahoituksen, tulisi tukea AI:hin liittyviä investointeja ja pitkän aikavälin kasvua.
Viimeisimmät IMF uutiset
- Forex
- Crypto