Eduskunta etenee lyhytvuokrauksen 90 päivän rajaan omistusasunnoissa

Eduskunta etenee lyhytvuokrauksen 90 päivän rajaan omistusasunnoissa
Lyhytvuokrauksen 90 päivän raja

Suomen lyhytvuokrauksen sääntely on etenemässä eduskunnan täysistuntoon vaiheessa, jossa nykyisen lain tulkinnanvaraisuutta pyritään selkeyttämään. Ympäristövaliokunnan esityksen mukaan omistusasuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti enintään 90 päivää vuodessa ilman erillistä viranomaislupaa, ja kunta voisi nostaa rajan harkintansa mukaan 180 päivään.

Kohokohdat

  • Eduskunnan ympäristövaliokunta esittää, että omistusasuntojen lyhytvuokraus ilman lupaa rajoitetaan enintään 90 päivään vuodessa, jatkotoimista päättää täysistunto.
  • Kunnat voivat harkinnanvaraisesti nostaa rajan 180 päivään, ja rakennusvalvontaviranomainen arvioi luvan tarpeen rajojen ylityttyä tapauskohtaisesti.
  • Valiokunta ehdottaa rekisteröintivelvollisuuden käyttöönottoa lyhytvuokraukselle vuoden 2027 loppuun mennessä valvonnan tehostamiseksi ja markkinasääntöjen selkeyttämiseksi.

Sääntelyn rajat ja seuraavat päätökset

Ylen mukaan eduskunnan ympäristövaliokunta antoi torstaina mietintönsä hallituksen esityksestä rakentamislain muuttamiseksi, ja esitys etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. Valiokunta pitää sääntelyä tarpeellisena, mutta ehdottaa siihen muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella.

Ehdotuksen mukaan tavallista omistusasuntoa saa vuokrata lyhytaikaisesti enintään 90 päivän ajan vuodessa ilman erillistä lupaa. Jos toimintaa harjoitetaan tätä pidempään, rakennusvalvontaviranomainen arvioi tapauskohtaisesti, vaatiiko toiminta jatkossa luvan.

Valiokuntaneuvos Susanna Paakkolan mukaan kunta voi päättää harkinnanvaraisesti, että lyhytvuokrauksen 90 päivän raja nostetaan 180 päivään. Mietintöön sisältyy myös SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien vastalause.

Valvonnan tehostaminen ja vaikutukset markkinaan

Valiokunnan käsittelyssä esiin nousi huoli siitä, miten lyhytvuokrausta koskevien sääntöjen noudattamista valvotaan. Nykyisin pakkokeinot, kuten uhkasakko, käynnistyvät lähinnä naapureiden tai muiden tahojen ilmoitusten perusteella, eikä rakennusten käyttöä valvota muuten järjestelmällisesti.

Valiokunta pitää perusteltuna valvonnan kehittämistä rekisteröintivelvollisuuden avulla. Mallissa lyhytvuokraustoiminnasta ilmoitettaisiin viranomaiselle, jolloin tietojen automaattinen siirtyminen kunnille voisi parantaa valvonnan tehokkuutta ja tasapuolisuutta.

Mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen mukaan hallituksen tulisi valmistella rekisteröintivelvollisuuden käyttöönotto niin, että se olisi voimassa vuoden 2027 loppuun mennessä. Ratkaisu loisi asuntojen lyhytvuokraukselle nykyistä selkeämmät pelisäännöt kunnille, omistajille ja valvoville viranomaisille.

Aiemmassa jutussamme hylätyt ja purkukuntoiset rakennukset nostettiin esiin kasvavana kuntien kustannus- ja turvallisuushaasteena erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella. Kouvolan esimerkeissä korostuivat pitkät prosessit omistajien velvoittamisessa, purkutöiden korkeat hinnat sekä se, miten rajalliset resurssit ja heikkenevä taloustilanne vaikeuttavat valvontaa ja ratkaisujen rahoittamista.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.