Itä-Suomen kuivuus painaa Suomen vesivoimatuotantoa 15 vuoden pohjiin

Traders Union
Kaikki uutiset
Osakkeet
Itä-Suomen kuivuus painaa vesivoimaa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

15.05.2026

Itä-Suomen kuivuus painaa Suomen vesivoimatuotantoa 15 vuoden pohjiin — Vesivoima pohjalukemissa

Suomen vesivoimatuotanto putoaa maaliskuussa alimmalle tasolleen 15 vuoteen, kun poikkeuksellisen vähäinen vesimäärä heikentää tuotantoa etenkin Itä-Suomessa. Kuivuus ja vähäluminen talvi painavat Vuoksen ja Kymijoen voimalaitoksia vajaalle teholle, ja vaikutusten arvioidaan voivan jatkua myös kesällä, jos sää pysyy kuivana.

Kohokohdat

Suomen vesivoimatuotanto laski maaliskuussa 852 gigawattituntiin, mikä on 15 vuoden pohjalukema ja lähes 20 prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin.
Itä-Suomen kuivuus ja vähäluminen talvi ovat supistaneet vesivoiman kapasiteetin Vuoksella noin 60 prosenttiin normaalista ja Kymijoella virtaus on alle puolet tavanomaisesta.
Saimaan juoksutus Vuokseen laskettiin toukokuussa 300 kuutiometriin sekunnissa, alimmilleen sitten 2006, rajoittaen vesivoiman tuotantoa.

Kuivuus heikentää tuotantoa idän vesistöissä

Ylen mukaan Suomessa tuotetaan maaliskuussa vesivoimalla vain 852 gigawattituntia sähköä, kun vuotta aiemmin maaliskuun tuotanto on 1 042 gigawattituntia. Energiateollisuus ry:n vesivoimatilaston perusteella 2000-luvulla maaliskuun tuotanto jää tätä alemmaksi vain vuosina 2011 ja 2003.

Tammi-helmikuussa tuotanto on vielä ollut suunnilleen edellisvuoden tasolla, mutta Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun asiantuntijan Marja Rankilan mukaan taustalla on jo toista vuotta jatkuva kuivuus ja vähäluminen talvi erityisesti Itä-Suomessa. Hänen mukaansa vettä on ollut hyvin pohjoisen suurissa vesivoimajoissa, ja myös Länsi-Suomen tilanne on talvella pysynyt kohtuullisena.

Rankilan mukaan vesivoiman tuotanto voi jatkua normaalia pienempänä myös kesällä, jos kevät ja kesä jatkuvat kuivina. Tilastot osoittavat hänen mukaansa myös pidemmän muutoksen, jossa talvet lyhenevät ja kevättulvat näyttävät aikaistuvan, minkä vuoksi vesimäärät alkavat laskea aiemmin kesää kohti.

Alhaiset juoksutukset rajoittavat Vuoksen ja Kymijoen kapasiteettia

Heikko vesitilanne näkyy selvästi Saimaasta Vuokseen laskevalla vesireitillä, jossa Fortumilla on Tainionkosken ja Imatrankosken voimalaitokset. Fortumin Vuoksen aluepäällikön Erkki Luukkosen mukaan Saimaan vastaavan kaltainen heikko vesitilanne on nähty viimeksi vuosina 2006 ja 2003, ja yhtiön Vuoksen voimaloiden kapasiteetista on nyt käytössä noin 60 prosenttia.

Samanlainen paine näkyy Kymijoella, jossa Kemijoki-yhtiöllä on Inkeroisten ja Anjalankosken voimalaitokset. Yhtiön jatkuvuuden hallinnan johtaja Heikki Poikela kertoo aiemmin Ylelle, että veden virtaus Kymijoella on nyt alle puolet tavanomaisesta 300 kuutiosta sekunnissa, minkä vuoksi osa turbiineista seisoo.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus määrää Saimaan vesien juoksutuksista Vuokseen ja on vuoden aikana vähentänyt niitä useasti. Viimeksi 4. toukokuuta juoksutus lasketaan 300 kuutiometriin sekunnissa, mikä on alin taso sitten vuoden 2006, kun Vuoksen vuotuinen keskivirtaama on noin 600 kuutiometriä sekunnissa.

Johtavan vesitalousasiantuntijan Tapio Tuukkasen mukaan juoksutusta tuskin lasketaan nykyistä alemmaksi, koska 300 kuutiota sekunnissa on tässä vesitilanteessa jo minimitaso. Hänen mukaansa Saimaan pinta on nyt noin 17 senttimetriä luonnonmukaista korkeutta ylempänä, ja eron arvioidaan kasvavan kesäkuun lopulla 30 senttimetriin ja heinäkuun lopulla 40 senttimetriin.

Juoksutusten vähentäminen hillitsee vedenpinnan laskua, mutta ei estä sitä kokonaan. Vuoksen juoksutuksia säätelee Suomen ja Venäjän valtiosopimus, jonka mukaan Saimaata ei normaalissa vesitilanteessa säännöstellä, mutta kuivuuden tai tulvan aikana juoksutusta voidaan muuttaa, jos vedenkorkeus uhkaa poiketa puoli metriä ajankohdan luonnollisesta keskivedenkorkeudesta.

Käsittelimme aiemmin maakaasun hintojen pysymistä epävakaina, kun markkinat tasapainoilevat korkeiden varastotasojen ja säävetoisten kesäkysyntäodotusten välillä. Samassa yhteydessä korostimme LNG-virtojen ja Euroopan varastotilanteen roolia sekä sitä, miten helleaallot ja tarjontahäiriöt voivat nopeasti muuttaa kysynnän ja hinnan suuntaa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?