Suomen kuljetusala lisää raskaan liikenteen latausinvestointeja dieselin hinnan ohjatessa sähköön

Suomen kuljetusala lisää raskaan liikenteen latausinvestointeja dieselin hinnan ohjatessa sähköön
Sähkö laajentaa kuljetuksia

Raskaan liikenteen sähköistyminen etenee Suomessa tasaisesti, kun polttoaineiden hinnannousu, uudet ajoneuvomallit ja latausverkon kehitys parantavat sähkökuorma-autojen houkuttelevuutta. Yritykset rakentavat nyt terminaaleihinsa omia latausasemia miljoonaluokan panostuksilla, koska oma lataus voi alentaa käyttökustannuksia julkisiin pisteisiin verrattuna.

Kohokohdat

  • Raskaan liikenteen sähköistymistä Suomessa vauhdittavat paremmat sähköautomallit, kehittyvä latausinfra ja dieselin hinnan nousu, mikä lisää sähköön siirtymisen kannattavuutta.
  • Kesko investoi lähes 10 miljoonaa euroa latausasemien rakentamiseen kaikkiin päivittäistavarakaupan jakeluterminaaleihinsa, mikä lisää sähkökaluston houkuttelevuutta kuljetusyrityksille.
  • Posti on vähentänyt oman kalustonsa päästöjä lähes 60 prosenttia vuodesta 2020, ja Kesko tähtää vastaavaan pudotukseen vuoden 2034 loppuun mennessä.

Kustannukset ja latausinfra vauhdittavat siirtymää

Ylen mukaan Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti arvioi, että raskaan liikenteen sähköistymistä tukee kolmen tekijän yhdistelmä, markkinoille tulleet paremmat sähköautomallit, latausinfran kehitys ja polttoaineiden hinnat. Hänen mukaansa Suomessa sähkö on eurooppalaisessa vertailussa edullista ja kantaverkko vahva, mikä parantaa sähkön asemaa dieseliin nähden.

Lahti korostaa, että investointipäätös edellyttää teknisesti sopivaa ajoneuvoa järkevään hintaan ja kohtuullisella toimitusajalla. Lisäksi päivittäiseen käyttörytmiin sopivia latauspaikkoja sekä riittävän pitkiä kuljetussopimuksia tarvitaan, jotta sähkökuorma-autoon sitoutuva pääoma on yrityksille perusteltu.

Keskon päivittäistavarakaupan kotimaan kuljetusten tuotantojohtaja Jarmo Nikupeteri sanoo sähkön olevan nyt hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto. Hänen mukaansa sekä diesel- että sähkökalustossa suurimmat kustannuserät muodostuvat leasingmaksuista tai pääoman kustannuksista, kuljettajan palkasta ja energiakustannuksista.

Postin runkokuljetuksista ja terminaaleista vastaava johtaja Ari Nieminen kuvaa eri käyttövoimien kustannuseron kaventuneen merkittävästi, kun elinkaarikustannuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus puolestaan arvioi, että dieselin hinnan nousu kasvattaa kannustinta siirtyä sähköajoneuvoihin, koska sähkön hinta ei ole noussut samassa suhteessa.

Päästötavoitteet ja yrityspanostukset muuttavat markkinaa

Erityisesti kaupunkien jakeluliikenteessä sähkö on noussut vahvaksi haastajaksi dieselille. Elintarvikekuljetuksiin erikoistuneen NK Logistiikan toimitusjohtaja Ari Kittilä sanoo dieselin hinnan heilahtelujen vaikeuttavan kustannuslaskentaa, kun taas sähkö tarjoaa vakaamman hinnoittelun, vaikka samalla kustannuksia siirtyy polttoaineesta pääomaan.

Latausmahdollisuuksien merkitys näkyy myös investoinneissa terminaaleihin. Kesko on rakentanut omat latausasemat kaikkiin päivittäistavarakaupan jakeluterminaaleihinsa, ja yhtiön panostus on ollut lähes 10 miljoonaa euroa. Kittilän mukaan moni teollisuuden ja kaupan toimija on tehnyt vastaavia ratkaisuja, mikä voi lisätä myös kuljetusyritysten kiinnostusta sähkökaluston hankintaan.

Yritysten siirtymää tukevat myös ilmastotavoitteet. Postin ilmasto- ja luontojohtaja Anna Heino kertoo, että yhtiö on vähentänyt oman kalustonsa päästöjä lähes 60 prosenttia vuodesta 2020 nykyhetkeen, ja taustalla ovat myös asiakkaiden sekä suurten kaupunkien tiukat päästövaatimukset. Keskon tavoitteena on vähentää toimintansa päästöjä vuoden 2024 tasosta lähes 60 prosenttia vuoden 2034 loppuun mennessä.

Raskaan liikenteen latausasemia toteuttava ja operoiva Plugit Finland arvioi sähkön kiinnostuksen kasvavan edelleen kaluston uusiutuessa. Yhtiön operatiivinen johtaja Topi Aaltonen pitää sähköä seuraavana liiketoiminnan kannalta järkevänä käyttövoimana, kun yritykset arvioivat tulevia investointejaan kuljetuskalustoon.

Aiemmassa jutussamme Teslan osakkeen (TSLA) nousua ja hintakehitystä tarkasteltiin teknisten indikaattorien valossa sekä arvioitiin, miten yhtiöön kohdistuva lisääntynyt sääntely- ja omistajavalvonta voi vaikuttaa näkymiin. Esillä olivat myös konsernin sisäisiin järjestelyihin liittyneet läpinäkyvyyshuomiot sekä ehdotettu sähköautoihin kohdistuva vuosimaksu, joiden nähtiin voivan heijastua kysyntään ja katteisiin, vaikka lyhyen aikavälin trendi pysyi analyysissa nousujohteisena.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.