Kiinan öljytuonti saattaa laskea pandemia-ajan pohjalukemiin
Kiinan öljytuonti saattaa pudota alimmalle tasolleen sitten pandemian, ja Iranin ympärillä käytävä sota on tehnyt tästä muutoksesta entistä näkyvämmän. Maailmanmarkkinoille tämä on huolestuttava signaali: maailman suurin raakaöljyn ostaja ei enää näytä samalta luotettavalta kysynnän kasvun lähteeltä kuin aiemmin.
Kohokohdat
- Kiinan öljytuonti saattaa pudota 10,9 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä olisi alhaisin taso sitten vuoden 2022.
- Vuonna 2025 tuonti oli keskimäärin noin 11,6 miljoonaa tynnyriä päivässä, mutta osa tästä määrästä meni varastoihin.
- Iranin ympärillä käytävä sota on osoittanut, ettei Kiina kiirehdi kasvattamaan ostojaan jyrkästi edes toimitusriskien keskellä.
- Heikompi talous, sähköautot ja vähäisempi jalostamotoiminta painavat kysyntää.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Tuonti laskee kohti pandemia-ajan tasoja
Bloombergin mukaan lontoolainen konsulttiyhtiö Energy Aspects Ltd. ennustaa, että Kiina saattaa tänä vuonna tuoda keskimäärin 10,9 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä päivässä. Tämä olisi alhaisin taso sitten vuoden 2022, jolloin maan talous kärsi COVID-19-sulkujen ja rajoitusten vuoksi.
Vertailun vuoksi Kiinan päivittäinen tuonti oli keskimäärin noin 11,6 miljoonaa tynnyriä vuonna 2025. Osa tästä määrästä kuitenkin meni varastoihin, kun viranomaiset pyrkivät vahvistamaan energiaturvallisuutta geopoliittisen epävarmuuden ja toimitusriskeihin varautumisen vuoksi.
Nyt tilanne näyttää erilaiselta. Iranin sota on häirinnyt tuttuja toimitusreittejä ja nostanut hintoja, mutta Kiina ei ole lisännyt ostojaan niin kuin markkinat olisivat odottaneet maailman suurimmalta tuojalta. Tämä kertoo paitsi ostajien varovaisuudesta, myös syvemmistä muutoksista taloudessa.
Heikko kysyntä, ei vain väliaikainen tauko
Kiinan on pitkään nähty olevan maailman öljynkulutuksen kasvun pääveturi. Nopea teollistuminen, rakentaminen, vientiteollisuus ja kasvava autokanta tukivat kysyntää vuosien ajan. Osa näistä tekijöistä on nyt heikentynyt.
Talous kasvaa hitaammin, kotimainen kulutus on epätasaista, kiinteistösektori ei enää vedä raaka-ainemarkkinoita entiseen tapaan ja sähköautot korvaavat bensiinikäyttöisiä autoja yhä nopeammin. Myös jalostamot kohtaavat heikompia katteita, etenkin kun raakaöljyn hinta nousee sotilaallisten riskien vuoksi.
Tässä mielessä Iranin konflikti on enemmän testi kuin syy. Se on osoittanut, että vaikka Lähi-idän toimituksiin tulisi jyrkkä häiriö, se ei välttämättä laukaise Kiinassa sellaista ostoryntäystä kuin markkinat aiemmin odottivat. Jos kysyntä ei palaudu markkinoiden normalisoituessa, öljymarkkinoiden tasapaino voi muuttua pitkäksi aikaa.
Uusi vertailukohta öljymarkkinoille
Kauppiaille tärkein kysymys on nyt, onko tuonnin lasku tilapäinen reaktio korkeisiin hintoihin vai pysyvämmän trendin alku. Ero on ratkaiseva. Jos Kiina todella on ohittamassa öljyn kysynnän huipun, tuottajien on arvioitava pitkän aikavälin kasvunäkymät uudelleen.
Luvut ovat jo merkittäviä: Energy Aspectsin ennuste 10,9 miljoonasta tynnyristä päivässä tarkoittaa noin 700 000 tynnyrin laskua verrattuna vuoden 2025 keskiarvoon. Markkinoilla, joilla pienetkin muutokset kysynnässä voivat heiluttaa hintoja, tämä on huomattava määrä.
Sota Iranin kanssa tukee yhä öljyn hintaa pelkojen vuoksi Hormuzinsalmen häiriöistä. Mutta heikompi kiinalainen tuonti vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Tämä tekee markkinasta erityisen epävakaan: geopoliittiset tekijät nostavat hintoja, kun taas Kiinan kysyntä rajoittaa nousua.
Kuten aiemmin on käsitelty, Iranin sota vauhdittaa Kazakstanin rautatiehanketta Kiinan ja Euroopan välillä.
- Forex
- Crypto