Suomi arvioi liittymistä Ranskan ydinpeloteyhteistyöhön Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Osakkeet
Suomi ja Ranskan ydinpelote

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Dan Blystone

03.06.2026

Suomi arvioi liittymistä Ranskan ydinpeloteyhteistyöhön Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi — Suomi pohtii ydinpelotetta

Euroopan puolustuksen vahvistamiseen tähtäävä Ranskan ydinpelotealoite etenee Suomessa selvitysvaiheessa hallituksen käytyä asiasta keskusteluja tällä viikolla. Päätöksiä odotetaan kesän jälkeen tai syksyllä, ja asiaa käsitellään todennäköisesti yhdessä eduskunnan kanssa.

Kohokohdat

Suomi arvioi liittymistä Ranskan ydinpeloteyhteistyöhön, ja asiasta käytiin keskustelu Ranskan asevoimien komentajan kanssa tällä viikolla.
Ranska aikoo lisätä ydinkärkiensä määrää, joita on tekstin mukaan tällä hetkellä 290, vahvistaakseen Euroopan puolustuskykyä.
Yhteistyö voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä harjoituksia, mutta Suomi ei hyväksy ydinaseita alueelleen rauhan aikana.

Ranskan aloite ja Suomen valmistelu

Ylen mukaan pääministeri Petteri Orpo kertoo Suomen olevan tervetullut mukaan Ranskan ydinasepelotteeseen, ja puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo keskustelleensa asiasta Ranskan asevoimien komentajan kanssa tällä viikolla. Suomessa jatketaan nyt tiedonkeruuta ja vuoropuhelua Ranskan kanssa, ja selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, mitkä muut maat osallistuvat ja mihin Ranska on valmis.

Häkkäsen mukaan ydinpelote on keskeinen osa Euroopan puolustuskykyä ja toimii ennakkopidäkkeenä myös Venäjän mahdolliselle aggressiiviselle toiminnalle. Hänen mukaansa nykyinen pelote perustuu Naton ja U.S.:n tuottamaan ydinpelotteeseen, mutta Ranska haluaa käynnistää sitä täydentävän aloitteen, jonka tarkoitus on lisätä Euroopan puolustus- ja pelotekykyä.

Maaliskuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti muutoksista maan ydinasesektoriin. Ranska ilmoitti lisäävänsä ydinkärkiensä määrää lähivuosina, ja niitä on tekstin mukaan tällä hetkellä 290.

Mahdolliset yhteistyömuodot ja vaikutukset

Entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen muistuttaa, että Ranska on yksi harvoista ydinasevaltioista ja on perinteisesti pitänyt ydinaseensa tiukasti omassa hallinnassaan. Hän toteaa, ettei Ranska ole sisällyttänyt ydinaseitaan suoraan Naton ydinpelotteeseen, mutta on viime vuosina ja erityisesti viime viikkoina sekä kuukausina tuonut esiin halukkuutensa laajentaa ydinaseyhteistyötä halukkaiden valtioiden kanssa.

Sekä Häkkänen että Kaikkonen suhtautuvat yksityiskohtiin varovaisesti, koska ydinpelote kuuluu korkeimman turvaluokituksen tietoihin. Kaikkosen arvion mukaan yhteistyö voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä harjoituksia, mutta hän ei usko Ranskan sijoittavan ydinaseita Suomeen, ja samalla hän muistuttaa Suomen juuri linjanneen, ettei maa halua rauhan aikana ydinaseita alueelleen.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme eduskunnan tiedonsaantia Suomeen kohdistuneeksi arvioidusta drooniuhasta ja siitä syntynyttä kiistaa. Ulkoasiainvaliokunta sai teknistä tietoa drooneista, mutta vaarailmoituksen lähde jätettiin turvallisuussyihin vedoten kertomatta, mikä nosti esiin jännitteen kansallisen turvallisuuden ja parlamentaarisen valvonnan välillä. Keskustelu korosti tarvetta selkeyttää tiedonsaantioikeuksia tilanteissa, joissa puolustukseen liittyvä tieto on turvaluokiteltua.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?