St1 ja kumppanit sijoittavat 9 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston energiamurroksen professuureihin

Traders Union
Kaikki uutiset
Osakkeet
St1 ja Aalto energiaprofessuurit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

08.06.2026

St1 ja kumppanit sijoittavat 9 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston energiamurroksen professuureihin — St1 satsaa energiamurrokseen

Suomalaiset energia- ja teollisuustoimijat kasvattavat tutkimusrahoitusta aikana, jolloin energiasiirtymän toteutustavasta ja aikataulusta käydään yhä kiivaampaa keskustelua. St1, ABB, Fortum ja Walter Ahlströmin säätiö lahjoittavat Aalto-yliopistolle yhteensä 9 miljoonaa euroa uuteen House of Energy Transition -osaamiskeskukseen ja neljään energia-alan professuuriin.

Kohokohdat

St1, ABB, Fortum ja Walter Ahlströmin säätiö sijoittavat yhteensä 9 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston House of Energy Transition -osaamiskeskukseen ja neljään uuteen energia-alan professuuriin.
St1:n Mika Anttonen kritisoi kunnianhimoisia energiasiirtymän aikatauluja ja sääntelyn poukkoilua, joiden hän katsoo heikentävän teknologiavalintoja ja investointien ennakoitavuutta.
Ruotsin biodieselin sekoitevelvoitteen muutos heikensi St1:n 400 miljoonan euron investoinnin toimintaympäristöä, ja EU-lentopolttoainevaatimukset herättävät epäilyksiä nykyisillä teknologioilla.

Energiamurroksen tutkimus saa uuden keskuksen

Ylen mukaan St1 lahjoittaa kolme miljoonaa euroa Aalto-yliopiston uuteen House of Energy Transition -osaamiskeskukseen, ja samaan kokonaisuuteen osallistuvat myös ABB, Fortum sekä Walter Ahlströmin säätiö. Kokonaisrahoitus käytetään muun muassa neljään uuteen energia-alan professuuriin sekä energiamurroksen liiketoimintaketjujen, pullonkaulojen ja ratkaisujen mallintamiseen.

St1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen on mukana varainhankinnassa ja kuvaa tutkimuspanostusta tarpeelliseksi, koska siirtymä pois fossiilisista polttoaineista ei hänen mukaansa etene pelkillä päästövähennystavoitteilla. Hänen mukaansa ratkaisut löytyvät ennen kaikkea tutkimuksen, osaamisen kasvattamisen ja teknisesti toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen kehittämisen kautta.

Anttonen sanoo St1:n sijoittaneen satoja miljoonia euroja uusiin skaalautuviin energiavaihtoehtoihin, mutta matkaan mahtuu myös epäonnistumisia. Hän nostaa esiin muun muassa Kajaanin, Lahden ja Vantaan bioetanolihankkeet sekä Otaniemen geotermisen investoinnin, josta yhtiö teki 100 miljoonan euron alaskirjaukset.

Anttonen arvostelee energiasiirtymän aikatauluja

Anttosen mukaan julkisessa keskustelussa on syntynyt vaarallinen käsitys siitä, että hiilineutraaliin maailmaan siirtymisen ratkaisut ovat jo valmiina ja kyse on enää toimeenpanosta. Hän katsoo, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat osaltaan johtaneet "ideologiseen lukkoon", jossa esimerkiksi fossiilisia varavoimaratkaisuja ei voida käsitellä hänen mielestään käytännöllisesti, vaikka niitä tarvittaisiin sääriippuvaisen sähköntuotannon rinnalle.

Hän näkee liian kunnianhimoisissa aikatauluissa kolme keskeistä riskiä: teknologiavalinnat kapenevat, sääntely alkaa poukkoilla ja investointien ennakoitavuus heikkenee, sekä alueelliset päästövähennykset voivat siirtää tuotantoa ja päästöjä muualle maailmaan. Esimerkkinä hän mainitsee Ruotsin biodieselin sekoitevelvoitteen muutoksen, jonka jälkeen St1:n 400 miljoonan euron investoinnin toimintaympäristö heikkeni, sekä lentopolttoaineiden EU-vaatimukset, joiden toteutettavuutta hän epäilee nykyisellä teknologialla ja hankekannalla.

Anttonen sanoo silti olevansa optimisti energiamurroksen suhteen ja uskoo, että ratkaisut löytyvät pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa muutos kestää 50-70 vuotta, ja juuri siksi Suomen kannattaa panostaa tutkimukseen, materiaali-innovaatioihin ja uusiin teknologioihin, kuten fuusioenergiaan, joihin St1 on jo tehnyt sijoituksia.

Käsittelimme aiemmin Carunan Espoon Hepokorpi–Finnoo-sähkölinjahanketta, jonka lupakäsittely on viivästynyt työ- ja elinkeinoministeriön jonossa samaan aikaan, kun alueen sähkönkulutus kasvaa sähköistymisen ja datakeskusten myötä. Jutussa korostui, että lupaprosessien hitaus voi venyttää verkkoinvestointeja useilla vuosilla ja heikentää investointien ennakoitavuutta myös muualla, kuten Hyvinkään sähkölinjahankkeessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?