Nordea kasvattaa hyvinvointivakuutuksen käyttöä Suomessa aktiivisuusdatalla
Puettavien laitteiden yleistyminen on avannut vakuutusalalle mallin, jossa asiakkaan liikuntadata voi vaikuttaa vakuutusturvan tasoon. Suomessa Nordea tarjoaa henkilövakuutuksiinsa lisäpalvelua, jota käyttää jo yli 10 000 asiakasta ja jossa aktiivisuus voi nostaa kertakorvauksen määrää.
Kohokohdat
- Nordea liittää MyLife-vakuutukseen aktiivisuudesta kerättyjä pisteitä, joilla asiakkaan vakuutusturvaa voi nostaa enintään 25 prosentilla.
- Markkinaolosuhteet älyvakuutuksille ovat nyt suotuisammat Suomessa, kun älykellojen kuluttajamyynti kasvaa noin 15 prosenttia vuosittain.
- Käyttäytymiseen perustuvat vakuutusmallit ovat levinneet Yhdysvalloissa ja Aasiassa Eurooppaa nopeammin, mutta kehitys nostaa esiin kysymyksiä valvonnasta ja datan hyödyntämisestä.
Aktiivisuusdata kytkeytyy vakuutusturvaan
Ylen mukaan Nordea liittää edun MyLife-sovellukseen, johon asiakas yhdistää aktiivisuutta mittaavan laitteen tai sovelluksen ja antaa pääsyn esimerkiksi älykellon keräämään dataan. Liikkumattomuus ei heikennä vakuutusta, vaan palvelussa voi ainoastaan parantaa kertakorvattavan vakuutuksen turvaa esimerkiksi kuoleman tai pysyvän työkyvyttömyyden varalle.
Korotus perustuu aktiivisuuspisteisiin, joita kertyy riittävän korkealla sykkeellä tehdystä liikunnasta. Jokainen aktiivinen minuutti tuo yhden pisteen ja rasittavampi liikunta kaksi pistettä minuutissa, minkä jälkeen päivittäisistä pisteistä lasketaan 100 päivän keskiarvo.
Nordean Henkivakuutus Suomi Oy:n toimitusjohtajan Pekka Luukkasen mukaan 20 pisteen arkiliikkujataso nostaa vakuutusturvaa 15 prosenttia ja 45 pisteen aktiiviliikkujataso 25 prosenttia. Hänen mukaansa Nordea saa käyttöönsä vain sovelluksen laskeman pistemäärän, kun taas tarkempi data jää suomalaiselle ohjelmistoyhtiö Wellmolle.
Älyvakuutusten markkina hakee suuntaa
Suomessa terveyteen sidotut älyvakuutukset ovat edelleen harvinaisia, vaikka ala on kokeillut vastaavia malleja jo noin kymmenen vuotta. OP Pohjola kertoo, että sen pilotti päättyi kesällä 2016, vaikka kokemukset olivat rohkaisevia, koska ratkaisun ei silloin arvioitu olevan valmis kaupalliseksi tuotteeksi.Markkinaolosuhteet näyttävät nyt suotuisammilta, kun älykellot ovat yleistyneet ja kuluttajat ovat tottuneet jakamaan dataansa yrityksille. Helsingin yliopiston dosentti Anna-Mari Wallenbergin mukaan datavetoisen itsensä seurannan ajatusmalli on vakiintunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja Verkkokauppa.comin category manager Ari Sistosen mukaan älykellojen, urheilukellojen ja älysormusten kuluttajamyynti on kasvanut noin 15 prosenttia vuosittain edellisen viiden vuoden aikana.
Luukkanen arvioi, että käyttäytymiseen perustuvat vakuutusmallit ovat U.S.:ssa ja Aasiassa jo yleisempiä kuin Euroopassa. Vakuutusoikeuden professori Olli Norros puolestaan katsoo, että matalamman riskin asiakkaan paremmat ehdot ovat vakuutusliiketoiminnassa tavanomainen ajatus, mutta Wallenbergin mukaan kehitys nostaa samalla esiin kysymyksiä valvonnasta, algoritmien käytöstä ja siitä, kuinka pitkälle terveysdataa halutaan hyödyntää vakuutusten hinnoittelussa.
Digihuoltovarmuutta koskevassa kansalaisaloitteessa, josta kerroimme aiemmin, haetaan lainsäädäntöä, joka ohjaisi kriittisten digitaalisten palveluiden rakentamista suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden varaan. Aloitteen ydin on pitää keskeiset aineistot, kuten verotiedot ja vaalidata, EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädännön piirissä ja siten rajata ulkopuolisten viranomaisten pääsyä tietoihin. Samalla esiin nousee, miten julkisen sektorin digipalveluiden hankinnat ja infrastruktuurivalinnat tulevaisuudessa ohjautuvat.
Viimeisimmät Company News uutiset
- Forex
- Crypto