EKP valmistautuu ensi viikon koronnostoon
Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoja ensi viikolla, kun päättäjät kohtaavat inflaation, joka pysyy selvästi yli 2 prosentin tavoitteen. Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel tuki odotuksia uudesta koronnostosta, mutta vihjasi syyskuun jälkeisen linjan olevan edelleen epävarma energian hintojen ja rahoitusmarkkinoiden pysyessä epävakaina.
Kohokohdat
- EKP:n odotetaan nostavan korkoja ensi viikolla.
- Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin.
- Nagel suhtautuu edelleen varovaisesti syyskuun jälkeiseen rahapolitiikkaan.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Markkinat arvioivat EKP:n syyskuun kokouksen koronnoston todennäköisyydeksi yli 95 prosenttia, Bloomberg uutisoi. Nagel totesi odotusten vastaavan pääpiirteissään päättäjien todennäköistä lähiajan reaktiota ja korosti samalla EKP:n suosivan sitä, että myöhemmät päätökset tehdään kokous kerrallaan.
Inflaatio vahvistaa uuden koronnoston perusteluja
Odotettu liike seuraisi EKP:n kesäkuussa tekemää 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Sen jälkeen inflaatiopaineet ovat voimistuneet, mikä vaikeuttaa keskuspankin pyrkimystä palauttaa hintojen nousu kestävästi tavoitetasolle.
Euroalueen vuotuinen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista ja nousi entistä kauemmas EKP:n 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Nagel totesi nykyisen inflaation olevan edelleen liian korkealla ja että keskuspankin kesäkuun ennusteissa oletettiin korkeampien korkojen olevan tarpeen, jotta hintojen nousu palautuisi keskipitkällä aikavälillä tavoitetasolle.
Jatkuva inflaatio lisää myös riskiä siitä, että alkuperäiset hinnankorotukset leviävät laajemmin palkkoihin ja muualle talouteen. Tällaiset toisen kierroksen vaikutukset voivat vaikeuttaa inflaation kääntämistä laskuun ja lisätä päättäjien painetta pitää rahapolitiikan olosuhteet rajoittavina.
Energia- ja joukkolainamarkkinat hämärtävät näkymiä
EKP kohtaa inflaatiolukuja monimutkaisemman toimintaympäristön. Öljyn ja maakaasun hinnat pysyvät epävakaina Iranin konfliktin vaikuttaessa energiamarkkinoihin, samalla kun euroalueen talous on osoittautunut odotettua kestävämmäksi.
Globaalit joukkolainatuotot ovat myös nousseet jyrkästi, kun sijoittajat vaativat suurempaa korvausta inflaatioon sekä finanssi- ja geopoliittisiin riskeihin liittyen. Valtionlainojen korkeammat tuotot kiristävät rahoitusoloja keskuspankin päätöksistä riippumatta ja nostavat hallitusten, yritysten ja kotitalouksien lainakustannuksia.
Päättäjät joutuvat näin tasapainottamaan jatkuvan inflaation ja liiallisen kiristämisen riskin välillä. Nagel ei vihjannut syyskuun jälkeisestä uudesta liikkeestä, mikä korostaa tulevien talous- ja rahoitusmarkkinatietojen merkitystä.
Syyskuu voi olla selkeämpi kuin sitä seuraava aika
Syyskuun koronnosto näyttää olevan yhä vahvemmin ennakoitu, mutta sen jälkeinen linja on epävarmempi. 3,3 prosentin inflaatio antaa päättäjille selkeän syyn pitää hintapaineita yllä, kun taas epävakaat energiamarkkinat voivat pitää kokonaisinflaation korkealla.
Samalla globaalien joukkolainatuottojen nousu kiristää jo rahoitusoloja. EKP joutuu siksi arvioimaan tilannetta muuttuvista lähtökohdista: uusia koronnostoja voidaan tarvita, jos inflaatio pysyy sitkeänä, mutta korkeammat markkinaehtoiset lainakustannukset voivat vähentää sitä, kuinka paljon ohjauskorkoja tarvitsee enää nostaa.
Syyskuun päätös voi näin ollen olla se suoraviivainen osa. Sen määrittäminen, tarvitaanko sen jälkeen vielä uusi koronnosto, riippuu inflaatiosta, energian hinnoista, palkoista ja nousevien korkotuottojen laajemmasta vaikutuksesta euroalueen talouteen.
Olemme aiemmin tuoneet esiin, että Yhdysvaltojen ja Iranin kärjistyvä tilanne lisää jännitteitä Hormuzinsalmessa.
Viimeisimmät ECB uutiset
- Forex
- Crypto