EU:n ympäristöverotulot kasvavat vuonna 2024, mutta BKT-osuus jatkaa laskuaan

EU:n ympäristöverotulot kasvavat vuonna 2024, mutta BKT-osuus jatkaa laskuaan
EU:n vihreät verot nousevat

EU:n ympäristöverotulot nousivat 371,9 miljardiin euroon vuonna 2024, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisvuoden 350,4 miljardia euroa. Viimeisimmät luvut osoittavat myös, että tämä veroluokka muodostaa yhä pienemmän osuuden sekä BKT:sta että julkisen sektorin verotuloista ja sosiaaliturvamaksuista viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kohokohdat

  • EU:n ympäristöverotulot kasvoivat 21,4 miljardilla eurolla vuodessa vuonna 2024, pääosin energiaverojen nousun ansiosta, jotka kasvoivat 287,0 miljardiin euroon 269,3 miljardista eurosta.
  • Ympäristöverojen osuus EU:n BKT:sta laski 2,1 prosenttiin vuonna 2024 vuoden 20 142,5 prosentista, ja niiden osuus julkisen sektorin verotuloista putosi 5,1 prosenttiin 6,1 prosentista.
  • Romania kirjasi vahvimman ympäristöverotulojen kasvun, 21,7 %, kun taas Ruotsi koki suurimman laskun, 17,7 %, EU-maista vuonna 2024.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Kasvua johtavat energiaverot

Kuten Eurostat raportoi, energiaverot ovat edelleen suurin ympäristöverotulojen lähde EU:ssa, nousten 287,0 miljardiin euroon vuonna 2024 vuoden 2 023 269,3 miljardista eurosta.

Liikenneverot olivat yhteensä 67,0 miljardia euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 64,0 miljardia euroa, ja saaste- ja luonnonvaraverot nousivat 17,9 miljardiin euroon 17,2 miljardista eurosta. Yhteensä nämä kategoriat nostivat ympäristöverotuloja 21,4 miljardilla eurolla vuodessa.

Vuotuisesta kasvusta huolimatta laajempi trendi osoittaa ympäristöverojen painoarvon julkisessa taloudessa vähenevän. Ympäristöverojen osuus EU:n BKT:sta on 2,1 % vuonna 2024, kun se oli 2,5 % vuonna 2014, ja niiden osuus julkisen sektorin vero- ja sosiaaliturvamaksutuloista laskee 5,1 prosenttiin 6,1 prosentista samalla ajanjaksolla.

Maakohtaiset erot näkyvät kehityksessä

Useimmissa EU-maissa ympäristöverotulot kasvoivat vuonna 2024, ja nousua kirjattiin 22 jäsenvaltiossa.

Romania kirjasi vahvimman kasvun, 21,7 %, jota seurasivat Liettua 13,9 % ja Puola 12,7 %. Myös Unkari oli vahvimpien nousijoiden joukossa 12,2 %:n kasvulla.

Sen sijaan viidessä maassa verotulot laskivat edellisvuodesta. Ruotsi kirjasi jyrkimmän laskun, 17,7 %, jota seurasivat Slovakia 6,1 %, Suomi 3,8 %, Kreikka 3,7 % ja Bulgaria 2,3 %.

Aiemmassa katsauksessamme Yhdistyneen kuningaskunnan energiapolitiikan suunnasta Miatta Fahnbullehin johdolla kerroimme, kuinka hänen nimityksensä viestitti jatkuvuutta nettonollatavoitteessa ja tiukempaa linjaa fossiilisten polttoaineiden alasajossa, mukaan lukien uusien Pohjanmeren etsintälupien kiellon säilyttäminen. Huomioimme myös jännitteen teollisuuden pyrkimysten, kuten Jackdaw- ja Rosebank-hankkeiden edistämisen, sekä hallituksen painotusten – energian toimitusvarmuus, matalammat laskut ja ilmastositoumukset – välillä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.